Keskiviikkona Kööpenhaminassa satoi. Ajelimme merenrantaan katsomaan tuulimyllyjä ja perehtymään hajautetettuun energiantuotantoon. Märän bussinikkunan läpi räpsäisemäni kuva näyttää tuulimyllyjä ja ison ja kauniin olkivoimalan. Megalomaanisen suuren, Dong-yhtiön omistaman olkivoimalaan raaka-aine saadaan vain 90 kilometrin säteeltä. Tuulivoimaosuuskunta sai aikaan kiihkeän ideoinnin osuuskuntien mahdollisuudesta muuttaa Suomea. Sitä toivon ja odotan, mutta paradigman on muututtava, ennen kuin hajautettu tuotanto on totta isossa ja keskittävässä kotomaassamme. Ehkä tanskalaisen hyggen ja pienyrittäjyyden ja osuuskuntatoiminnan voimaa kuvaa parhaiten osallistujan, ammattisotilas Mika Hyytiäisen toteamus: Tanskan energiajärjestelmää on mahdotonta tuhota.
Hajaannuimme Kööpenhaminan yliopiston kongressiin, jonka teema, Avoin maailma, tiede, teknologia ja yhteiskunta Niels Bohrin ajatusten valossa, sisälsi vaihtoehtoja. Valitsin tieteen ja politiikan suhteita valottavan seminaarin.
Tutkijoiden tapa esittää aiheutti parikin deja vu - muistoa, Texas v.1990 ja Harvard viime keväänä, puhumattakaan muutamista hupaisista ja rakkaista tutkijaystävistäni (hugs and kisses jos tätä luette). Texasissa kävin tietojärjestelmäkongressissa, Harvardin muistot majailevat tässä blogisarjassa.
Tutkijan kongressipuhetapa on toinen kuin arkisen ympäristön ihmisteni, vauhti on kova ja tapa esittää asioita tarkka. Tarkkuuden ja vauhdin kombinaatio voiteli aivoja. Tutkimuksen ja politiikan etiikat eivät ehkä kohtaa, ja mikä onkaan suomalaisen politiikan teon etiikka juuri nyt.
Puhujien teemat lentelivät ilmastonmuutoksesta ydinvoimaan ja tiedontuotannon, tutkimuksen alueelliseen jakautumiseen, luonnollisesti, koska Bohr oli atomitutkija ja eettisesti ajatteleva tiedemies. TS Elliot-sitaatti osui: ihmismieli kestää vain jonkin verran todellisuutta. Tietämisen tuskan lisäämisellä tuskin kukaan on valtuustoon tai eduskuntaan pongahtanut, vaikka Suomi rakastaakin inhorealistisia talousanalyytikkojaan.
Ruokkiessaan yhteiskunnan tiedonnälkää tutkija voi joutua kaupallisen maailman lumoihin. Raha tulee mediaseksikkäiden tutkimusaiheiden kuten terrorismin ja ilmastonmuutoksen luokse. Kuitenkin tutkijan työn oikeutus on sen hyöty ihmiskunnalle, ja tutkimuksen riippumattomuus taas takaa toisaalta tieteen edistymisen.
Tutkijan kongressipuhetapa on toinen kuin arkisen ympäristön ihmisteni, vauhti on kova ja tapa esittää asioita tarkka. Tarkkuuden ja vauhdin kombinaatio voiteli aivoja. Tutkimuksen ja politiikan etiikat eivät ehkä kohtaa, ja mikä onkaan suomalaisen politiikan teon etiikka juuri nyt.
Puhujien teemat lentelivät ilmastonmuutoksesta ydinvoimaan ja tiedontuotannon, tutkimuksen alueelliseen jakautumiseen, luonnollisesti, koska Bohr oli atomitutkija ja eettisesti ajatteleva tiedemies. TS Elliot-sitaatti osui: ihmismieli kestää vain jonkin verran todellisuutta. Tietämisen tuskan lisäämisellä tuskin kukaan on valtuustoon tai eduskuntaan pongahtanut, vaikka Suomi rakastaakin inhorealistisia talousanalyytikkojaan.
Ruokkiessaan yhteiskunnan tiedonnälkää tutkija voi joutua kaupallisen maailman lumoihin. Raha tulee mediaseksikkäiden tutkimusaiheiden kuten terrorismin ja ilmastonmuutoksen luokse. Kuitenkin tutkijan työn oikeutus on sen hyöty ihmiskunnalle, ja tutkimuksen riippumattomuus taas takaa toisaalta tieteen edistymisen.
"Efforts to hold the realm of knowledge apart from the realm of power appear doomed to failure" on enemmän kuin totta. Ydinvoiman hyödyntämisen laajeneminen aiheuttaa yhä aiheellista pelkoa ydinaseiden kehittämisestä ja käytöstä. Zia Mian Princetonista sanoi perustotuuden: ydintutkimuksen tulosten avoin esittely edistää aseistariisuntaa. Se tapahtuu demokraattisia tiedonkanavia myöten. Pidätteleekö mikään mahdollisia ydinterroristeja, on politiikan ydinkysymyksiä. Suurimmat ydinmateriaalin ja -aseíden varastot ovat USA:lla,isoilla Nato-mailla, Kiinalla ja Venäjällä, pienet villit pahikset eivät toistaiseksi omista kovin paljon iskujen raaka-aineita. Ydinvoiman käyttöä rajoittavia sopimuksia ei ole kuitenkaan ratifioitu kaikissa maissa, eikä kaikkien maiden varantoja edes tiedetä.
Poliitikkojen tulisi tuntea tieteen tulokset, sillä tuskin mikään hidastaa kehitystä tai vie harhaan yhtä tehokkaasti kuin tiedon ylenkatsominen tai tietämättömyys. Internet on aiheuttanut vallankumouksen pääsyssä tiedon lähteille, mutta onko uusi ongelma tiedon tsunameihin hukkuminen. Kuinka moni ammattipolitiikko kykenee hallitsemaan kokonaisuutta samalla tavalla kuin vähäisemmän tiedon maailman edeltäjänsä vielä muutama vuosikymmen sitten pystyivät.
Huvittavaa kyllä, kesken mitä ydinvoimapitoisimman luennon luennoitsijoiden käyttämä kompuutteri tilttasi ilmoittaen vähän ennen tilttiä: YOU WILL NEED ANOTHER SOURCE OF POWER. Taidan lähteä kahvin jälkeen hakemaan toisenlaista voimaa iltaohjelmaan.
Huvittavaa kyllä, kesken mitä ydinvoimapitoisimman luennon luennoitsijoiden käyttämä kompuutteri tilttasi ilmoittaen vähän ennen tilttiä: YOU WILL NEED ANOTHER SOURCE OF POWER. Taidan lähteä kahvin jälkeen hakemaan toisenlaista voimaa iltaohjelmaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti