Ruotsin ulkopoliittisen instituutin johtaja, tohtori Tomas Ries herätti aamun ensimmäisellä luennolla pohtimaan mutkistuneen globaalin maailmamme uhkia. Riesin viesti oli karu: asiat tulevat menemään huonompaan suuntaan. Maapalloistuminen jakaa toisaalta tietoa demokraattisesti, tiede ja teknologia ovat korkeammalla tasolla kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Mutta uhkat kasvavat ja riskien ennustettavuus heikkenee. Luonnonvarojen niukkuus, pahantahtoiset pelaajat, hallitsemattomat luonnonmullistukset ja itseaiheutetut uhkat kuten talouskriisit tai tietojärjestelmien haavoittuvuus voivat johtaa uuteen, aiempaa epävakaisempaan maailmaan.
Takarivissä pohdimme, olisiko sittenkin viisainta myydä kaikki se vähä, mitä satumme omistamaan ja sijoittaa rahat hyvään skumppaan ja nauttia lyhyt loppuelämämme älykkäästä seurasta ja kuivasta shampanjasta omassa kellarissa maailmanloppua odotellen.
Maailma muuttuu. Pieni, prosentin kymmenesosan eliitti pyörittää globaaleja yrityksiä (IBM, Ikea, Wallmart). Noin 14 % ihmisistä elää harmonisessa ja hyvinvoivassa ympäristössä (OECD-maat). Viitisen prosenttia on siirtymässä vaurauden hississä ylöspäin (Etelä-Korea, osa kiinalaisista ja intialaisista), kymmenkunta prosenttia osaa käyttää globalisaation etuja (Thaimaa,) ja viitisen prosenttia voidaan laskea pallon eristäytyneisiin pahiksiin, joiden otteet voivat olla arvaamattomia (Pohjois-Korea, Iran, Syyria ja Putinin Venäjä) Kuusikymmentäviisi prosenttia ihmiskunnasta elää absoluuttisessa köyhyydessä kykenemättä kehittämään olojaan (Ruanda, Sudan, Angola ja monet muut Afrikan maat).
Kuvattujen inhimilllisten kerrostumien väliset liikkeet, eko- ja köyhyyspakolaiset, terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus ja sotilaallisen voimankäytön kasvu voivat muljauttaa omankin lintukotomme elämän sijoiltaan. Jaan Riesin näkemyksen, että Putinin Venäjä voi päätyä harjoittamaan kovia otteita asemansa rakentamiseksi.
Euroopan alamäki jatkuu, USA on korvia myöten veloissa, Kiina ja Venäjä voivat olla arvaamattomia pelureita. Maailma pyörii logistiikan varassa, ja esimerkiksi elintarviketjut ovat käsittämättömän pitkiä. Tavarankierto maapallon eri osista toisiin on myös haavoittuvaista, levottomat alueet, tietojärjestelmäriskit, riidat luonnonvarojen hallinnasta, pandemiat voivat sortaa logistiikkaketjut.
Kehitysoptimisti Lentualta ei vielä jaksa ryhtyä kaupittelemaan rytkyjään ja odottelemaan maailmanloppua. Kyllä Ries meitä hieman ilahduttikin: tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä, synergiaa, ennustamattomuuden hyväksymistä ja ennen kaikkea kykyä sopeutua nopeasti muuttuviin oloihin. Ries nosti esille rakkaan sanan SISU. Olisikohan sisu resilienssiä, joustokestoa parempi lääke turbulenttisen maailman mytereissä.
Tarja Cronberg täydensi illalla tietojamme Tanskan työmarkkinoiden joustosta: kolmannes tanskalaisista vaihtaa työpaikkaa vuosittain ja työttömyysturva on peräti 80-90 % palkkatasosta. Näin ollen fudut tai lähteminen ei ole niin dramaattista kuin Suomessa. Cronberg, aimmin myös Suomen työministerinä toiminut, väitti, että Tanskan työnantajat ja ay-liike pyrkivät suomalaisia tehokkaammin hakemaan molemmille ratkaisuja, ei vain kinaamaan ehdoista. Taantumaa eivät joustavat työmarkkinat luonnollisestikaan selätä.
Anika Liversage luennoi, omat ajatukseni harhailevat Putinin Venäjässä ja maapalloparan ongelmaähkyissä. Älä tästä lannistu, lukija-kulta, sillä satakunta vuotta sitten Suomen suurruhtinaskunnassa tiedettiin kukaties vähemmän, mutta kuolla kupsahdettiin lentävään keuhkotautiin, ruokamyrkytyksiin ja muihin epämukaviin epidemioihin. Elämä ei liene koskaan ollut hellämielistä eläjilleen. Kivaa se silti on.
Takarivissä pohdimme, olisiko sittenkin viisainta myydä kaikki se vähä, mitä satumme omistamaan ja sijoittaa rahat hyvään skumppaan ja nauttia lyhyt loppuelämämme älykkäästä seurasta ja kuivasta shampanjasta omassa kellarissa maailmanloppua odotellen.
Maailma muuttuu. Pieni, prosentin kymmenesosan eliitti pyörittää globaaleja yrityksiä (IBM, Ikea, Wallmart). Noin 14 % ihmisistä elää harmonisessa ja hyvinvoivassa ympäristössä (OECD-maat). Viitisen prosenttia on siirtymässä vaurauden hississä ylöspäin (Etelä-Korea, osa kiinalaisista ja intialaisista), kymmenkunta prosenttia osaa käyttää globalisaation etuja (Thaimaa,) ja viitisen prosenttia voidaan laskea pallon eristäytyneisiin pahiksiin, joiden otteet voivat olla arvaamattomia (Pohjois-Korea, Iran, Syyria ja Putinin Venäjä) Kuusikymmentäviisi prosenttia ihmiskunnasta elää absoluuttisessa köyhyydessä kykenemättä kehittämään olojaan (Ruanda, Sudan, Angola ja monet muut Afrikan maat).
Kuvattujen inhimilllisten kerrostumien väliset liikkeet, eko- ja köyhyyspakolaiset, terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus ja sotilaallisen voimankäytön kasvu voivat muljauttaa omankin lintukotomme elämän sijoiltaan. Jaan Riesin näkemyksen, että Putinin Venäjä voi päätyä harjoittamaan kovia otteita asemansa rakentamiseksi.
Euroopan alamäki jatkuu, USA on korvia myöten veloissa, Kiina ja Venäjä voivat olla arvaamattomia pelureita. Maailma pyörii logistiikan varassa, ja esimerkiksi elintarviketjut ovat käsittämättömän pitkiä. Tavarankierto maapallon eri osista toisiin on myös haavoittuvaista, levottomat alueet, tietojärjestelmäriskit, riidat luonnonvarojen hallinnasta, pandemiat voivat sortaa logistiikkaketjut.
Kehitysoptimisti Lentualta ei vielä jaksa ryhtyä kaupittelemaan rytkyjään ja odottelemaan maailmanloppua. Kyllä Ries meitä hieman ilahduttikin: tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä, synergiaa, ennustamattomuuden hyväksymistä ja ennen kaikkea kykyä sopeutua nopeasti muuttuviin oloihin. Ries nosti esille rakkaan sanan SISU. Olisikohan sisu resilienssiä, joustokestoa parempi lääke turbulenttisen maailman mytereissä.
Tarja Cronberg täydensi illalla tietojamme Tanskan työmarkkinoiden joustosta: kolmannes tanskalaisista vaihtaa työpaikkaa vuosittain ja työttömyysturva on peräti 80-90 % palkkatasosta. Näin ollen fudut tai lähteminen ei ole niin dramaattista kuin Suomessa. Cronberg, aimmin myös Suomen työministerinä toiminut, väitti, että Tanskan työnantajat ja ay-liike pyrkivät suomalaisia tehokkaammin hakemaan molemmille ratkaisuja, ei vain kinaamaan ehdoista. Taantumaa eivät joustavat työmarkkinat luonnollisestikaan selätä.
Anika Liversage luennoi, omat ajatukseni harhailevat Putinin Venäjässä ja maapalloparan ongelmaähkyissä. Älä tästä lannistu, lukija-kulta, sillä satakunta vuotta sitten Suomen suurruhtinaskunnassa tiedettiin kukaties vähemmän, mutta kuolla kupsahdettiin lentävään keuhkotautiin, ruokamyrkytyksiin ja muihin epämukaviin epidemioihin. Elämä ei liene koskaan ollut hellämielistä eläjilleen. Kivaa se silti on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti