Turvallisuusopissa

Tanskaa rakennepaketin jälkeen

Kesällä sain ystävällisen kutsun tulla mukaan Sitran Uusi turvallisuus -foorumiin. Sitra, Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto, kouluttaa suomalaisia talouden ja vaihtuvateemaisten foorumien kautta luomaan tulevaisuutta. Tutkailin foorumin antia, ja innostuin. Kunta vastaa asukkaiden turvallisuudesta yhdessä valtion viranomaisten kuten poliisin ja Rajavartioston ja kuntien omistaman aluepelastuslaitoksen kanssa. Pohjoisen osallistujia ei ole monta, Kainuusta Mustarinda - säätiön Antti Majava, kulttuurin edustajana, ja minä.

 

Foorumi käynnistyi lokakuulla. Orientaatiopäivän ja sitä seuranneen työpajan jälkeen avattiin ideahaku (ks. www.sitra.fi ) . Tavoitteena on reilun kuukauden aikana kokeilla ensi keväänä suomalaisten turvallisuutta parantavia ideoita. Ideoista kymmenen pääsee mukaan kokeiluun, joiden perusteella edelleen kolme pääsee jämärämpään testiin.

Suunnistimme Kööpenhaminaan tänään sunnuntaina 1. marraskuuta. Helsingin lentoasemalla meitä evästi muutama kuukausi sitten Tanskan suurlähettilään pestin jättänyt Maarit Jalava. Jalavan puhetta kuunnellessa muistin taas vanhan totuuden: naapureita ei aina tunne, vaikka luulee tuntevansa. Päätin palata bloggaamaan Lentualta - nimikkeen alle, kun sen yhden Kainarin pyytämän blogin tuskin kukaan muu on lukenut kuin Kaikkosen Vesa. Vesalle terveisiä: kirjoitan heti lisää, kun Vesa avaa oman kirjallisen arkkunsa. Ja Ylösen Antti lähettää minulle uudelleen ohjeet, miten sinne kirjaudutaan.

Tanska on kova mimmi

Tanska edustaa pohjoismaista hyvinvointivaltiota, veroaste on korkea ja julkiset palvelut pyritään tuottamaan yhdenmukaisina kaikille. Tanskan työllisyysluvut ovat Suomessakin puhututtaneet. Tanskan työmarkkinat on haluttu tehdä joustaviksi. Työttömyysturva on hyvä ja työllistämistoimet tehokkaita, ja kolikon toinen puoli on Suomen mallia keveämmät irtisanomisen perusteet. Niinpä pahimmankin taantuman aikana Tanskan työttömyys on noussut vain 8 %:iin, ja nousukausina ovat pällistelleet lähes nollatyöttömyydellä. Nyt taantuma on nujertanut kasvuennusteet +1,5 %:iin, mikä on jo heikentänyt hyvää työttömyysturvaa lyhentämällä päivärahan maksuaikaa neljästä kahteen vuoteen ja jatkamalla karenssiaikaa puolesta vuodesta vuoteen.

Suurlähettiläs Jalava listasi asioita, missä tanskalaiset ovat onnistuneet suomalaisia paremmin. Ensimmäiseksi hän nosti kuntauudistuksen: mainostettu reformi suunniteltiin huolella, kärkinä olivat palvelut ja kansalaisten tarpeet. Kunnat saivat itse muotoilla tavoitetilan. Projekti alkoi v.2002 ja toteutettiin v.2007: kuntien luku putosi 271:stä 98:aan. Kuuntelin korvat kuumottaen.  Muistan liian hyvin, kuinka kuntaministeri oman projektimme käynnisti: tätä uudistusta ei pääse pakoon kukaan. Mitäpä muuta siitä seurasi, kuin Suomen oloissa poikkeuksellinen kuntakapina!

Jalava katsoi Tanskan onnistuneen myös tavoitteellisessa elinkeinopolitiikassa. Maa on onnistunut priorisoimaan tärkeimmät elinkeinonsa. Maatalous on tosi tehtailua, merenkulku, luovat alat, energia ja ilmasto on lisäksi onnistuttu brändäämään niin, että tiesin jo ennalta mitkä ovat Tanskan avainelinkeinot. Lisäksi Jalava nosti esille yksilöllisen vanhustenhuollon, joka kaiken lisäksi tuotetaan Tanskassa julkisten organisaatioiden voimin.

Saavuimme juuri Kööpenhaminaan, ja riennämme pian kuuntelemaan Tarja Cronbergiä. Cronberg, tuplatohtori, toimi 1993-2001 naapurimaakuntamme Pohjois-Karjalan maakuntajohtajana ja on mm johtanut Kööpenhaminan Rauhantutkimusinstituuttia 2001-200.

Lupaan kirjoittaa lisää. Ohjelma on kiehtova ja tiivis. Iloista adventtia Sinulle, tonttuile ja sytyttele kynttilöitä.