Kummituksia Kaesan kahvilassa

 

Kaksi erilaista naista, kaksi kuhmolaista ystävystä, taiteilija Maija Penna ja metsänhoitaja Eila Valtanen ovat koonneet akryyli- ja akvarelli-tussi-töistään yhteisen näyttelyn kuhmolaisen Kaesan kotileipomon kahvilan alakertaan ajalle 14.2.-14.3.2026.

Nimi Kummit-uksia kertoo ihmisten erilaista rooleista. Maija on Eilan mentori taiteiden alalla, Eila on Maijan ortodoksikummi. Nimeen sisältyy sanaleikki: Kummit-uksia,  kummit --- uksia, kummit avaavat uksia, ovia. Naiset kokevat erilaisuuden, erilaiset näkökulmat elämään rikkautena, jota he haluavat ilmentää myös töissään. Heidän töitään yhdistää kolorismi, värien heleys, rakkaus luontoon ja eläimiin.

Maija Penna (1952) on  työskennellyt Kuhmossa 80-luvusta lähtien, toistakymmentä vuotta kuvisopettajana yläkoulussa ja viimeiset työvuotensa 2019–2020 lukion ja yläkoulun kuvaamataidon opettajana. Osan työurasta hän opetti koululaisia alakoulussa. Tällä hetkellä Maija Penna on tyytyväinen eläkeläinen, mutta tekee jatkuvasti töitä kuvien parissa. Hänellä on oma työhuone Piilolankankaalla, missä hän työskentelee miltei päivittäin. Maija Penna on valmistunut luokanopettajaksi ja opiskellut Taideteollisessa Korkeakoulussa kuvanveistoa, piirustusta ja maalausta, grafiikkaa, värioppia ja taidehistoriaa. Hänen töitään on nähty  lukuisissa sekä yksityis- että yhteisnäyttelyissä lähes vuosittain Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä v.1975 alkaen. Nyt hän suunnittelee retrospektiivistä näyttelyä elämäntyöstään.

Eila Valtanen (1957)  on asunut Timoniemellä Lentuan rannalla vuodesta 2005. Liki ainoan kuvataideoppinsa hän on saanut Sotkamon Kuvittelijoiden kesäleirillä Carl Warghin ohjauksessa Kajaanin tyttölyseon taideopetuksen lisäksi. Hänen töitään on ollut esillä runojen ja lempikirjojen kera Kuhmon kirjastolla v.2017 sekä yhteisnäyttelyssä kuhmolaisten Heikki Huotarin ja Maija Pennan töiden kanssa Kuhmo – talolla v. 2022. Hän oli Kuhmon kaupunginjohtaja 2005–2017 ja on sen jälkeen työskennellyt yrittäjänä, aluekehitystoimisto MDI:n neuvonantajana, Lapin Kansan ja Kuhmolaisen kolumnistina, juontajana ja oppaana Rovaniemellä, Levillä ja Kuhmossa. Hän on julkaissut neljä kirjaa. Nyt hänkin on tyytyväinen eläkeläinen ja palaa lapsuuden mielikuvitteluun.  

Lisätietoja antavat

Maija Penna p 050 0286964 ja s-posti pennamaija@gmail.com

Eila Valtanen p 0400 569 716 ja s-posti lentualta@gmail.com

Sananen väritystöistäni / Eila Valtanen

Eihän näitä pitäisi selitellä. Van selittelenpä. Väritystöillä on tarina. Useimmat ovat hautuneet monta vuotta. Nimet on tässä selosteessa lihavoitu. Ne ovat lapsekkaita kuten tekijäkin. En edes osaa piirtää tai maalata tarkasti, ja jos osaisinkin, en halua. Elämä ei ole kovin tarkka kulultaan, ja todellisuutta sopii venyttää. Kuvittajaihanteeni on Ville Ranta, jonka bongasin kerran Oulun ortodoksisen kirkon palveluksessa. Nämä työt ovat hautuneet, jotkut vuosia, vaikka niiden tekemiseen en ole käyttänyt aikaa.

Kotimaisemaa Timoniemellä katson päivittäin. Sen lähelle laitoin toisen kotimaiseman, Naismetsän hoitaja. En ymmärrä, miksi ammattinimikkeissä piti korostaa sukupuolta. Puumies? Lakimies? Naismetsänhoitaja? Yrittäjänainen?  Naismetsänhoitaja – tittelistä pelleiltiin opiskeluaikana 1970-luvun lopulla. Olen katsellut Lentuan rannan koivuja yli kaksikymmentä vuotta. Niissä on naismetsän aineksia. Tallentaessa naisellisia muotoja syksyn lehdettömät puut vivahtivat violettiin.  

Miesmetsän hoitajia ovat isot kuuset, jotka kävelivät vastaan Palokissa, Lintulan luostarin lähellä Heinävedellä  v.2025. Näin niillä kumiteräsaappaat, joten niiden täytyi olla osa miesmetsää. Jänekset tunkevat töihini väkisellä.

Muuan edesmennyt ystäväni nimitti hänelle epämieluisaa ihmistä vanhaksi kalansilmäksi. Pohdin miten ihminen toimisi, jos hänellä olisi kalansilmät.  Kalansilmä hoksaa saaliin ehkä meitä muita tarkemmin.

Uuden vuoden pirskeissä tanssivat toteemieläimeni jänekset.  Joskus pidin karhua toteemieläimenä, karhu on naiseuden symboli. Pohjimmiltaan olemme eläimellisiä.  

Jänesten lisäksi Ihmisten kasvot (1&2) vain haluavat tulla paperille, piirretyksi, väritetyksi. Paljon voi lukea ihmisten kasvoista. Isoäiti Armida juo teetä hyvässä seurassa on kopio alkuperäisestä.

Jos jostakin syystä haluat jonkun näistä itsellesi, ota yhteyttä sähköpostilla lentualta@gmail.com tai soita 0400 569 716