I hate life

 

kehittynyttä katuhuumoria Kuhmosta

I hate life, vihaan elämää, luki pohjoisen kaupungin sementtiseinällä kuuraan kirjoitettuna. Nuoret kirjoittelevat seiniin. Vanhemmat vielä fiilistelivät Rakastan elämää – biisiä.

Seinäteksti kouraisi sydäntä. Mikä saa nuoren vihaamaan elämää? Mikä on aikuisten osuus asiaan? 

Nykyaika voi nakertaa tulevaisuudenuskoa. Lähin verrokki on 1990-luvun lama, joka koetteli monia nuoria perheitten talousongelmien vuoksi. Nyt sotauutiset masentavat.

Kun metsäprofessori Matti Kärkkäinen opasti Metsälehdessä metsänomistajia ajamaan vähemmän autoa ilmastonmuutoksen takia, oivalsin ilmastonmuutoksen totuuden yleisesti hyväksytyksi. Ikävä kyllä maailmaa hallitsevat nyt Trumpin ja Putinin kaltaiset luonnosta piittaamattomat.

Ilmastonmuutoksesta huolestunut nuori voi lähteä vastustamaan vaikkapa aurausalueille istutettujen metsien harvennuksia, kuten Kolarissa Aalistunturin lähellä tapahtui. Oliko siinä järkeä, mielestäni ja käräjäoikeuden tuomion mukaan ei.

Hallitus kevensi varakkaiden veroja vuositasolla 400  miljoonalla ja tavisten 600 miljoonalla. Vastapainoksi leikattiin köyhimmiltä. Lapset ja nuoret eivät ole ennättäneet vaurastua, ja leikkaukset osuvat kipeästi köyhiin lapsiperheisiin, lapsiin kuten 1990-luvulla. Eikö historiasta opita.

Nuorten tuskaa lisäävät koetut  pakit. Työttömyys jyllää, opiskelupaikkoja on vähennetty. Rakastettua ei ole helppo löytää Tinderistäkään. Ryskätyöt  ja toimistotyöt vähenevät, kaikki eivät halua tai osaa ryhtyä tekoälykonsulenteiksi. Kutistuvat ikäluokat eivät lisää tervettä kilpailua, ehkä oppilaitokset hamuavat nuoria heille sopimattomiin koulutusohjelmiin.

Kun tämä täti otsa kurtussa pohti mikä neuvoksi, antoivat kolmekymppiset Lauri Vanninen ja Santtu Kyllönen toiminnallaan suoran neuvon. Hienon kesäravintolakesän jälkeen heidät valittiin vuoden kainuulaisiksi. Äijät uskalsivat ottaa riskin ja panivat toimeksi.

Nuoret: seuratkaa tähteänne. Tehkää niitä juttuja joihin sydän johdattaa. Ottakaa myönteisiä riskejä. Uskaltakaa, kokeilkaa. Meitä ikäloppuja kehotan kuuntelemaan, kannustamaan, tukemaan pankit ja valtio mukaan lukien. Tulevaisuus kuuluu nuorille.

Kolumni julkaistiin Kuhmolaisessa 19.2.2026. Riskien oton vauhdittamiseksi klaanin ainoa räppäri Matti Temonen ja Just sellanen: https://www.youtube.com/watch?v=KLWHkTATOe8&list=RDKLWHkTATOe8&start_radio=1