perjantai 27. tammikuuta 2023

Rauhankyyhkyt lentoon Ukrainassa

 

Rintapielessäni oli Ukrainan värien nauha. Pitkään Suomessa asunut venäläinen halasi minua. Tuo pieni ele vaati rauhaa, joka on välttämätön elämälle.

Sota ei ole luonnonvoima, sen aloittavat ja lopettavat ihmiset. Sodan juuret ovat ideoissa.

Miksi putinismin aggressiivisuutta ei tunnistettu kunnolla 2014 hyökkäyksen jälkeen? Miksi Ranskan presidentti puhui turvatakuista hyökkääjämaalle?

Saksan sodanjälkeinen katumuksen täyteinen idänpolitiikka muuttui 25.1.2023, kun symbolinen panssarivaunupäätös kerrottiin. Ei ollut uutta Molotov-Ribbentrop – sopimusta.

Sinisilmäisyys ei vaivaa Viroa, Latviaa ja Liettuaa eikä Suomen puolustusvoimia ylipäälliköineen. Viimeksi mainitut tekivät aiemmin yhteistyötä rajanaapurimme kanssa, ja viranomaiskorruptio ja johtamisjärjestelmä tulivat tutuksi.

Koska kleptokratiaa Venäjällä arvostetaan, se pesiytyi sen armeijaan. Sotilaan ja toisinajattelijan terveys ja henki eivät merkitse, pelolla johtaminen on juurtunut syvälle. 

Putinistit ovat toivoneet moninapaista maailmaa. Kuka sitä on vastustanut? Haavoittiko kommunismin syöksykierre kansakunnan eliittiä kuten KGB-agentti Putinia niin, että romahdus pitää kostaa tappamalla viattomia, tapattamalla omia sotilaita ja vankiloihin suljettuja ihmisiä.

Puolustusbudjettien osuudet valtioiden budjeteista ovat rauhallisesti alkaneella 2000-luvulla olleet matalimmillaan kautta ihmiskunnan historian. Nyt niitä kasvatetaan.

Rahaa siirtyy terveydenhuollosta ja koulutuksesta, tutkimuksesta ja sosiaalityöstä. Sota traumatisoi molemmin puolin rintamaa, mutta heikentää hyvinvoinnin edellytyksiä laajalti.

Isänmaallisuus on isänmaan rakkautta. Se ei tarkoita toisten kansojen, kulttuurien ja uskontojen vihaamista ja alistamista. Myös länsimaissa populistit ovat tuhrineet isänmaanrakkautta ja ihmisoikeuksia halveksimalla eri kulttuureja ja pakolaisia.

Sota johtaa julmuuksien lisäksi mauttomuuksiin kuten yksityisten ihmisten irvokkaisiin terveisiin hyökkääjäarmeijaan suunnattavissa ammuksissa.  

Onko Putinista ja hänen hallinnostaan neuvottelupöytään rauhaa rakentamaan. Epäilyttää. Niin paljon valheita on ollut maallikonkin helppo tunnistaa Venäjän viesteistä.

Putinistit ovat naureskelleet vuosia Eurooppaa Gayropaksi. Kansalaisoikeuksia rajoitetaan lainsäädännöllä. Nykyhallinto ajaa suurvalta-aatetta ja etupiirien palauttamista.

Onko ainoa tie rauhaan aseistaa Ukrainaa kaikkien vapautta, demokratiaa, riippumatonta oikeuslaitosta ja sensuroimatonta mediaa puolustavien maiden voimin niin isosti, että Venäjä häviää sotansa. Lentävätkö rauhankyyhkyt vasta sitten.

Sotaa ja maailman valtioiden päämiesten toilauksia seuratessa nousee mieleen Axel Oxenstiernan elämään jäänyt viisaus: ”Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.”

Kolumni julkaistiin Lapin Kansassa 28.1.2023. Laulakoon Lale Andersen toisen kerran kun jo lauloi Muistojen bulevardissa: https://www.youtube.com/watch?v=B17H7E4Bsb0


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti