Kirja on kirves mielen jäätyneelle merelle

Tilannekuva Kuhmon kirjastolta
6.3.2017. Kirjasto tarjoaa tiloja
meille innokkaille, pidin 60-
vuotisnäyttelyn kirjastolla.
Kuvassa poikani Tapio Penttilä.

Kuhmo pärjäsi muuan vuosikymmen sitten kirjastojen kisassa, jossa mitattiin lainojen määrää asukasta kohti. Salo voitti, Kuhmo tuli hopealle.

Kuhmon kaunis kirjasto on kuhmolaisten ja kesäasukkaiden olohuone. Monia luokkahuoneitten rakentaminen kismitti. Professori Jyrki Tasa voitti aikoinaan arkkitehtikisan Atalantella, Jean Vigon elokuvasta inspiraation saaneella ideallaan ja kotoisesta kirjastostamme tuli keskieurooppalaisten arkkitehtien pyhiinvaelluskohde.

Suren lukemisen hiipumista nuorten harrastuksista, suren Suomen Pisa-tulosten huononemista. Vaikuttavat toisiinsa.

Luetko ääneen lapsille tai rakkaalle? Ääneen lukeminen on välittämisen muodoista suloisimpia. Omille lapsilleni en paljon kerinnyt ääneen lukea, onneksi rakastuivat kirjoihin ilman äidin kaitsemista.

Nuoruuden idolini Franz Kafka täräytti kirjan olevan kirves mielen jäätyneelle merelle. Kirjoitettu on muuttanut maailmaa. Tuskin ihmiskunta olisi edennyt yhdenvertaisuuden ja vapauden tiellä ilman tallennettua tietoa, kirjallisuutta, tutkimusta, dokumentteja yli sukupolvien. Kirjaroviot, ulkomaan agenteiksi julistamiset ja vihapuhe viestivät taka-askeleista. Digitalisaatio räjäytti käytettävissä olevan tiedon määrän, ei taannut kuitenkaan ymmärryksen kasvua.

Lukijana tunnustan laiskistuneeni. Elämä on liian lyhyt lukeakseni kaikkea. Jos joku kirja ei nappaa, lopetan lukemisen. Tiedän toisinkin ajateltavan, kiitos Kuhmon kirjaston lukupiirin.

Olen ollut lukupiirien jäsen kaksikymmentäviisi vuotta, väliin laiskasti, joskus intensiivisesti. Suuri ilo on ollut kuulla jäsenten näkemyksiä, jotka saattavat olla hyvin erilaisia. Joskus on pitänyt tarttua kirjaan uudestaan, että ymmärtäisi, mitä on jäänyt oivaltamatta. Jäykät ajatukset saattavat muuttua lukiessa.

Jotkut kirjat ovat kirjoja, joihin palaan. Kun läheinen kuolee, luen Veikko Huovisen Pojan kuoleman. Sen syvä isänrakkaus lohduttaa.

Kiitos kirjaston väelle ja kaupungille kirjoista ja lukupiiristä.

Mitä Sinulle merkitsevät kirjat? Mikä on lempikirjasi? Oletko kokeillut lukupiiriä? Suosittelen.

Tarina julkaistiin Kuhmolaisessa 22.11.22. Marraskuun piristykseksi suomalaista ränttätänttää, Kyläpelimannit nuoruudestani vm 1981, tämän opetin kyllä vähän tuhmemmilla sanoilla innokkaalle ja tarkkakorvaiselle laulajatytölleni Ailille: 

https://www.youtube.com/watch?v=Cb5qdqS-j-Y

Korjattu 23.11. kirjastokisan voittajaksi Salo, ei Nokia. Salolaiset tuhmeliinit kun lainasivat kirjoja myös pienten ympäristökuntien asukkaille, paljasti korjattavasta kertonut aiempi kirjastonjohtaja Eero Hartikainen, kiitos Eero täsmennyksestä! Meikäläisen maantieteellinen osaaminen rajoittuu Kainuuseen, Oulun tienoille ja Länsi-Lappiin.