Uskon tieteeseen. Ilmastonmuutosta on käytetty aatteiden
ajamiseen denialisteista huuhaahurjiin suojelijoihin. Yksi luku pysäytti maailman ilmatieteen
järjestön pääsihteeri Petteri Taalaksen kirjassa Ilmastonmuutos ilmatieteilijän
silmin. Ilmakehän metaani- ja hiilidioksidipitoisuudet eivät ole viimeisten 800
000 vuoden aikana olleet yhtä korkealla kuin ne nyt ovat.Pakkasten paukkuessa moni mietti, että mitä ne
ilmastonmuutoksesta höpäjävät. Kun kesät lämpiävät, potut kasvavat isoiksi ja
tädin etelästä tuomat perennat pärjäävät. Muistellaan myös muinaisia
mullistuksia, sillä maapallon ilmasto on muuttunut usein. Ilmasto on eri asia
kuin sää, joka vaihtelee.
Jos maapallolle vuosimiljoonien kuluessa kehkeytynyt kasvipeite ei olisi
tuottanut suojaavaa kasvihuonekaasukerrosta, elämä maapallolla olisi mahdotonta
kylmyyden takia. Teollistumisen ja fossiilisten polttoaineiden käytön aikana
kaasupeitosta on tullut liian paksu.
Lämpötiloja on mitattu 1850-luvulta. Maapallon keskilämpötila on vuoteen 2019
mennessä noussut +1,1 astetta ja Suomessa kaksi astetta. Pohjoisessa muutos eteneekin kaksi kertaa
nopeammin. Jos sama jatkuu, pohjoisen pallonpuoliskon talven keskilämpötilat
nousevat 3 – 9 astetta. Huovista mukaillen tämä olisi isku vasten puunkorjaajien
kasvoja, sillä maa tuskin routaantuisi talvihakkuita varten. Suomessa
metsänrajan on todettu siirtyneen pohjoisemmaksi. Pieneltä tuntuvaa
keskilämpötilan nousua tehokkaammin ovat herätelleet myrskyt, tulvat sekä pitkät
hellejaksot. Olemme jo ehkä kokeneet osaksi ilmastonmuutoksen aiheuttaman pakolaisaallon
muuan vuosi sitten. Välimeren alue kärsii kuivuudesta, mikä vaikeuttaa
maanviljelyä ja luo nälänhätää.
Ylettömät päästöt ovat 90-prosenttisesti kotoisin kivihiilen, öljyn ja
maakaasun käytöstä. Loppu tulee tropiikin metsien hävittämisestä mm rehutuotannon
takia. Lentoliikenteen osuus on 2 %, laivaliikenteen 7 % ja maantieliikenteen
20 – 30 %. Päästötilastojen kingi on Kiina (28 %), kakkosena tulee USA (15 %),
Euroopan maiden yhteenlaskettu osuus on 9 %, pistesijoille yltävät Intia (7 %)
ja Venäjä (5 %). Suomen osuus on 1,5 promillea.
Suomen metsävaranto on kasvanut 1,7-kertaiseksi vuoden 1970
jälkeen, joten meillä on puhtaat jauhot pussissa. Pohjoisen metsät ovat
merkillinen koneisto: kun niitä ravakasti hakataan ja uudistetaan, ne tuottavat
lisää biomassaa tulevina vuosikymmeninä nielemään hiiltä hakattuja ja kasvussa
hiipuneita metsiä tehokkaammin.
Montrealin sopimuksella v.1987 onnistuttiin torppaamaan 1980-luvulla havaittu
otsonikato, jota lisäävien freonien käyttö kylmälaitteissa saatiin suitsittua. Pariisin
ja Kioton ilmastosopimukset viittaavat hyvään. Sotkun siivoamiseen ovat lopulta
havahtuneet Aasian isot taloudet. Yritys- ja julkinen talous eivät kestä
ennustettavuuden katoamista lisääntyvien katastrofien takia. Ilmastonmuutoksen
huomiotta jättäminen tulee tutkitusti kalliimmaksi kuin teknologian
valjastaminen päästöjen vähentämiseen.
Kuhmolainen saa surutta juoda paikallisen viljelijän
tuottamaa maitoa, pistellä kotimaiset lihapullansa, tehdä puukauppoja ja kulkea
rinta rottingilla Kuhmo-yhtiön ja ehkä jo tehtävänsä tehneen Woodpoliksen ja
niiden vanavedessä purjehtivien puutuoteyritysten uraauurtavasta työstä
hiilivarastojen kasvattajina. Pahismaiden tuotteet voi jättää ostamatta. Kun
isovanhemmat körryyttivät hevosella markkinoille, lastenlastenlapset ehkä autoilevat
suomalaisen yhtiön tuottamaa biokaasua käyttäen, pitävät drooneja
kauppakasseina ja asuvat puuelementeistä tehdyssä talossa. Vai mitä Sinä mietit
tulevasta?
Kirjoittaja kiittää Kuhmon mainiota kirjastoa ja sen työntekijöitä hyvästä
palvelusta. Tarina julkaistiin Kuhmolaisessa Suurena torstaina eli kiirastorstaina 1.4.2021.
Reippauspalkintona lukijalle linkki Bachin ihanaan Air-teokseen, siihen ei voi kyllästyä:
https://www.youtube.com/watch?v=rrVDATvUitA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti