Tarinoiden vaarat

 

Ihmiset ovat aina tarinoineet, kokoontuneet nuotion, takkatulen ja viitisenkymmentä vuotta pöllöruudun ääreen. Tarinat eivät ole vain viihdettä, saattavat olla puppua. Nykysuomalaiset elävät internetin ja sosiaalisen median tarinoissa.

Sana narratiivi on hauska. Sivistyssanakirjan mukaan se tarkoittaa kertovaa esitystä jostain asiasta, selostusta, kertomusta, joka heijastaa ja tukee jonkun tai jonkin arvoja ja tarkoitusperiä. Minua viehättää myös narratiivin alun viesti. Moni voi narrata kertoessaan tarinaansa tietämättään tai tietoisesti.

Tohtori Maria Mäkelä johti 2017 - 2020  Koneen säätiön rahoittamaa tutkimushanketta Kertomuksen vaarat. Hankkeessa selvitettiin, miksi ja miten kertomuksesta tuli hyvinvointia ja yhteiskunnallista osallistumista määrittävä muoto, mitä riskejä tähän liittyy ja miten tutkijat voivat lisätä ymmärrystä kertomusten voimasta ja vaaroista. Projekti keskittyi kokemuksellisen puheen, sosiaalisessa mediassa tapahtuvan itsestä kertomisen, tunteita herättävien ja elämäntyyliä rakentavien ”mallikertomusten” jakamisen sekä kertomusten yhteiskunnallisen ja poliittisen hyötykäyttöön. Hanke tuotti julkaisuja, joiden lista käy ilmi sen verkkosivuilta.

Nykytarinoiden maailmassa yksilöllisyys korostuu. Arvostamme oman näkemyksen muodostamista lähes mistä tahansa asiasta, vaikka kukaan meistä ei voi olla joka alan asiantuntija. Asiantuntijoiden, viranomaisten ja tutkijoiden mollaaminen on tuttua Galileon ajoista saakka. Puistattavimmat esimerkit tulevat rokotusvastaisuudesta. Kun Samoalla kaksi pienokaista menehtyi hiljan MPR- eli tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokotteen saatuaan, paratiisisaaren vanhemmat säikähtivät myös ”rokotekriittisten” yllyttäminä eivätkä enää tohtineet rokotuttaa lapsiaan. Kymmenen kuukautta kestäneen perusteellisen selvitystyön tulos oli, että kaksi surullista lapsikuolemaa johtuivat rokottajien inhimillisestä virheestä, laimennin oli vaihtunut lihasrelaksanttiin. Selvitystyön aikana 80 pientä samoalaislasta kuoli tuhkarokkoon.

Rokotusvastaisuus viestii paitsi epäluottamuksesta myös halusta saada ymmärrystä, tulla kuulluksi, kuulua joukkoon. Esimerkiksi autististen lasten vanhemmat saattoivat jäädä takavuosina vaille selitystä lapsensa tilasta, ja rokotevastaisten heimo tarjosi yksinkertaisen, mutta perusteettoman syyn rokotteista. Mikään tutkimustulos ei ole kyennyt horjuttamaan tämän uskomuskunnan luulotteluja, joista yksi on koronapandemian haitattomuus, toinen rokotteiden riskien liioittelu.

Onneksi nuoriso ei niele sosiaalisen median ja verkkolehtien kommentaattoreiden tarinoita. Suomi on luottamusyhteiskunta, kynsin hampain pitäkäämme kiinni siitä. Puolueeton tutkimus, nuhteettomat viranhaltijat, tutkimusta ja viranomaisvalmistelua kunnioittavat poliitikot takaavat sen.

Kirjoittaja tuli surulliseksi kuultuaan Kuhmossakin levitetyn rokotusten vastustuslööperiä

Perätysten tulivat pakinat, tämä julkaistiin Kuhmolaisessa 29.4.2021. Ylhäällä Lammasjärven avantouintipaikan tarinaa tältä keväältä, terveyskylpylän allas sen kun kasvoi ilmojen lauhtuessa

Ja koska on ihan kohta Vappu, sen kunniaksi Bellmannia, olkaa hyvä, Fredmannin epistoloista Vila vid denna källä, sitä tehkäämme:
https://www.youtube.com/watch?v=8qQJYM8jFLY

Hannu Kyllösen veistämä karhu
sai jo 2017 nimekseen 
Iita Muinonen, ja hänet
lakitetaan joka vappu.
Kuva v.2020. Koronaa yhä.