Ortodoksikirkko unohtaa pohjoisen

Kuhmon Karjalan Valistajien kirkko.
Sen vihki kirkolliseen käyttöön arkkipiispa Paavali v.1967
ja kirkoksi nykyinen arkkipiispa Leo v.1990.

Ortodoksikirkko runnoo läpi hallinnonuudistusta. Tavoitteena on voimavarojen tarkoituksenmukainen käyttö ja kestävä talous, osaamisen jakaminen ja päällekkäisyyksien poisto, mihin pyritään läänittämällä suurseurakuntia. 

Kiinteistötyöryhmä esitti kiinteistönhoidon keskittämistä ja useiden pohjoisten pyhäkköjen sulkemista. Luokkaan ”rakennuksesta luopumisen aikataulu selvitettävä” joutuivat mm Ivalon, Kemin, Sotkamon ja Kuhmon kirkot. Pohjoisessa ei ole Lapin sodankaan takia vanhoja kulttuurirakennuksia, pyhäkköverkko on harva. Onneksi Museovirasto älähti (HS 29.11.2019).

Karjalan Valistajien kirkon alttarissa on
Ivironin Jumalansynnyttäjä ikoni

Kirkollishallitus päätti 25.11.2019 perustaa entisten Oulun ja Lapin läänien kokoisen seurakunnan velkaisesta Oulun seurakunnasta, Lapin seurakunnasta ja taloudeltaan terveestä Kajaanin seurakunnasta ”seurakuntien lausuntojen ja piispan käymien neuvottelujen perusteella”. Esittelijä metropoliitta Elia käveli Kajaanin seurakunnan yli. Ortodoksisuus perustuu pienyhteisöihin, mikä rapautuu jättiseurakunnissa. Onkohan koltilta kysytty mitään?

Kuulemisessa Kajaanissa metropoliitta väitti, ettei kiinteistökeskittämisellä ole tekemistä uudistuksen kanssa. Kiinteistökulut ovat kuitenkin suuri menoerä. Keskittäminen nostaa hoitokuluja talkootyövoimasta luovuttaessa, minkä jälkeen kirkkoja on helppo muuttaa vaikka pelihalleiksi.

Kirkkolaki määrittelee kirkon tehtäväksi ihmisten palvelemisen. Ihmisiin ei vetoa piispojen yksimielisyys. Keskushallinnon ylemmyyden korostaminen on patriarkaalisuutta sen kielteisessä merkityksessä. Seurakuntalaiset kokevat veroäyrin korotuksen ja palvelujen karsimisen jatkumisen. Seurauksena he äänestänevät jaloillaan. Rahaa on vähän, väki hajallaan laajassa maassa. Olisiko järkevää madaltaa hallintoa ja tehdä Suomesta yksi hiippakunta?

Rakastan ortodoksikirkkojen kauneutta ja liturgian pysyvyyttä. Kun osa kirkkokunnista seilaa ajan hengellä kuin surffarit aalloilla, ortodoksinen kirkko kurkottaa alkukirkkoon, ihmisarvon kunnioitukseen. Nyt pienyhteisöt ja pohjoisen olot unohdettiin. Menettääkö kansankirkkomme tällä tiellä lakisääteisen roolinsa? Siirrytäänkö lähivuosina uskovien maksamiin toimitusmaksuihin?

Eila Valtanen, Kajaanin ortodoksisen seurakunnan valtuutettu

(törmäsin kummallisimpaan uudistukseen ikinä, tämä mielipide julkaistiin Lapin Kansassa ja Kainuun Sanomissa kolmantena joulukuuta 2019)