maanantai 16. joulukuuta 2024

Saksa ei ole paska maa - entä Venäjä

 


Seppo Räty murjaisi pieleen menneen kisansa jälkeen, että Saksa on paska maa. Saksan historia on kova, sen painolasti suuri. Mutta se ei ole paska maa. Saksalaiset ovat tuottaneet länsimaisia arvoja rakentanutta kulttuuria ja teknologiaa.

Olen opastanut seitsemän vuotta saksalaisia Lapin matkailun buumissa ja Kuhmossa. Erotan, tulevatko matkailijat entisen Itä- vai Länsi-Saksan alueelta, vaikka muurin murtamisesta on kulunut jo 35 vuotta.

Pitkäaikaisen Saksan kirjeenvaihtajan Tapio Nurmisen tuore kirja on nimeltään ”Saksa ei ihan paska maa”. Sen mukaan liittoutuneet tulivat rankaisseeksi DDR:n alueelle jääneitä kahdesti natsiajasta: ensin tuli sosialistinen diktatuuri, sitä seurasi huonosti tehty yhdistäminen ja läntisten maanmiesten jatkuva ylenkatse. Tosin osseilla, kuten heitä nimitetään, on omaa osuutta asioiden tilaan.

München joulukuulla 2024,
muuan lempikaupunkini

Voisiko historiasta oppia ja soveltaa oppia naapuriimme Venäjään.

Ihmisiä kerrotaan vammautuneen tai kuolleen jopa miljoona Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sota loppuu joskus, Venäjän oligarkkihallinnon käänteitä ei voi ennustaa. Ymmärretäänkö sodan päättyessä, ettei tavallinen ihminen aloita sotia, oli hän saksalainen tai venäläinen.

Ihminen haluaa toimeentulon, merkityksellistä ja rauhallista elämää. Vuosikymmenten mielten muokkaaminen ja pelottelu voivat tehdä hänestä aran verhon välistä kurkkijan. Sodat ovat johtajien sotia, tuumi sotaveteraani Hannes Tuovinen. Huolimatta sotarikoksista ei saisi rakentaa pysyviä viholliskuvia.

Euroopassa viholliskuvia lietsovan, nyt rehottavan nationalismin ja populismin juuria ovat huonosti hoidettu valtion talous, kehnosti junaillut uudistukset tai niiden laiminlyönti ja epätasa-arvo. Venäjän nykyhallinto tarvitsi lyhyeksi kuvittelemaansa sotaa maineen ja huuruisten historiakäsitysten takia.  Menestyvätkö radikaalioikeisto ja -vasemmisto juuri historian painolastin takia entisen Itä-Saksan mailla?  Tai Suomessa käsittelemättömän suomettumisen takia?

Kolumni julkaistiin Kuhmolaisessa 17.12.2024. Luistukkeeksi jälleen musiikkia, nyt Hildegard Knef, vanha lempparini, ole hyvä: https://www.youtube.com/watch?v=MwLRIF7pFbU


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti