Yrmyille ministereille

 

Kuhmo-talon antia: Johannes Ruotsalainen
ja Pietari Willey alias Carvalacciduo
säestivät Pekka Mikkolaa 
äitienpäiväkonsertissa.

Sääntelyn hallitsemattoman purkamisen ja pankkikriisin takia Suomessa koettiin 1990-luvulla kovia kohtaloita. Valuuttalainoihin uskoneet yritykset kompuroivat konkurssiin, työttömyys roihahti. Lapset kärsivät. Ikätoverit tuntevat velkavankeuteen joutuneita, köyhän lapsuuden murjomia ja jopa itsemurhatarinoita.

Laman hoidon seurauksia ei Nokia-huumassa tutkittu kunnolla. Osan kokema kärsimys unohtui. Velanottoa pitää hillitä, korkomenot kun kasvavat. Silti tulevaisuuden toivot, lapset pitäisi säästää.

Euroopan unionin ohjeessa julkisen talouden alijäämä saa olla enintään kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisen talouden velka saa olla enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sääntöjen rikkominen johtaa kirjeenvaihtoon ja pahimmillaan nollasakkoihin.

Säännösten kolme prosenttia on yhtä hihasta vedetty asia kuin viinihifistelijöiden adjektiiviryöppy nousuhumalassa.

Ekonomistit kuten itävaltalainen Heimberger (HS 30.4.2024) ja kotimainen Sixten Korkman jatkuvasti varoittelevat Eurooppaa kilpailukyvyn menettämisestä, mitä epäonnistunut finanssipolitiikka ja perusturvan leikkaukset ilman vaikutusarviointia merkitsevät. USA mättää rahaa yrityksille kilpailukyvyn takia, siinä katsannossa hallitusta voi onnitellakin.

Onko kirjeenvaihto Brysselin kanssa pahempaa kuin heikko-osaisten piinaaminen? Unionin jäsenmaista 17 rikkoo nyt sääntöjä. Onko joutuminen Ranskan kanssa samaan seuraan noloa?

Köyhissä perheissä elää Suomessa 121 000 lasta. Määrä kasvaa 17 000:lla mm asumistuen ja työttömyysturvan lapsikorotusten leikkausten takia. Onko varaa menettää yhdenkään, vaikka köyhään perheeseen syntyneen isänmaan toivon tulevaisuuden uskoa? Samalla lisätään järjestysvoimia, sillä mitäpä toivon menettäminen muuta tuo kuin häiriköintiä.

Johtamisoppi nimeltä toivon johtaminen katosi. Ministerit yrmyilevät, mikä vähentää uskoa tulevaisuuteen. Venäjän ikeestä, kulkutaudeista ja sodista selvittiin toivoa johtamalla, ja siihen ei sovi lasten elinolojen heikentäminen.  Siinä mielessä oli kiva kuunnella 2.5. Kuhmossa hallituspuolueen kansanedustaja Jarno Limnelliä, joka uskoi toivoon. Kunpa se koskisi kaikkia.

Ärsyttelyni julkaistiin Kuhmolaisessa 14.5.2024. Kuva on Pekka Mikkolan ja Carvalacciduon Äitienpäiväkonsertista, huippumuusikkoja kuhmolaisten ilona. Mikkola lauloi Leif Wagerin tunnetuimman, Serenadin, J Karjalaista, Jukka Kuoppamäkeä rumba-sovituksena, John Denveriä perinteisten äitienpäivälaulujen lisäksi. Liikututtiin kovasti. Teille iloksenne John Denveriä, olkaa hyvä:  https://www.youtube.com/watch?v=RNOTF-znQyw