keskiviikko 8. marraskuuta 2023

Valtion velka rahana vai kohtaloina

Utua Lentualla 

Harvardin yliopiston ekonomistit Carmen Reinhart ja Kenneth Rogoff raportoivat tutkimuksessaan "Growth in a Time of Debt" talouskasvun hidastuvan merkittävästi valtionvelan ylittäessä 90 % bruttokansantuotteesta (BKT). Tutkijat olivat päteviä ja dokumentoivat työnsä hyvin.

Tulosta käytettiin ahkerasti. Se johti Euroopassa ankaraan talouspolitiikkaan kuten valtionvelan rajoitteeseen. Myöhemmin tutkimuksen dokumentaatiosta paljastui, että tulos perustui Excel-taulukon virheeseen. Kun virhe korjattiin, havaittiin, että velka ei juuri heikentänyt talouskasvua. Virheestä tuli kuuluisa myös sen osoituksena, että rehellisen tutkimustyön virhe on korjattavissa.

Suomen valtion velasta päättää Eduskunta. Valtion velka oli elokuun lopussa 153 miljardia euroa. Ensi vuoden talousarvio päätyy summaan 81,3 miljardia. Verotulot ovat 65 miljardia. Velkaantuminen jatkuu.

Valtion bruttovelka on kohonnut maailmantilanteen kuten pandemian ja Ukrainan sodan takia noin 73 %:iin BKT:stä (elokuu 2023). Nettovelkatilastoissa eli varallisuuden ja velan vertailussa Suomi pöhäytti kuitenkin Euroopan kisan hopeamitalistiksi öljyrahastollaan kellivän Norjan jälkeen. Hyvää sijoitusta selittävät julkisiksi varoiksi lasketut eläkerahastot (HS 25.10.23).

Ensi vuonna leikataan työttömiltä ja opiskelijoilta 200–300 euroa kuukaudessa. Yhden vanhemman perheen tulot voivat pienentyä enemmän. Köyhien määrän arvioidaan kasvavan 40 000 hengellä, joista vajaat 13 000 on lapsia. Köyhiä on nyt 782 700 eli noin 14 % koko kansasta.

Väitetään köyhien matokuurin pelastavan heidän ja Suomen tulevaisuuden. Otammeko nyt kuitenkin velkaa 13 000 lapselta, jotka joutuvat kulkemaan entistä kuluneemmissa vaatteissa, syömään ainakin viikonloput huonommin ja häpeämään köyhyyttään. Eikö 1990-luvun lamasta opittu mitään.

Kun reilut puolitoista vuosisataa sitten köyhäinhoito siirrettiin kirkolta kunnille, linjattiin terve periaate. Huono-osaisista päätettiin pitää huolta yhteisvastuullisesti, verovaroin. Turhasta voidaan luopua, mutta turhaa ei ole pitää huolta lapsista ja vähäosaisista.  

Pakina julkaistiin Kuhmolaisessa 7.11.2023.. Olen yrittänyt ottaa selvää modernista rahateoriasta, en oikein ole vakuuttunut. Silti monia makrotalouden lainalaisuuksia sopisi kehittää. Raha on renki. Vai mitäpä tuumaa Jaakko Laitinen ja Väärä raha: https://www.youtube.com/watch?v=bSVrNAp9do0









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti