 |
| Elämänilo, väritystehtäväni ystävälle |
Arvostan säveltäjämestari Kaj Chydeniuksen elämäntyötä. Kuuntelin
vapun tienoilla sävellyksiään kuten 1970-luvun laululiikkeen hedelmiä Areenalta.
Kaksi asiaa vapun televisiomaratonissa havahdutti.
Ensiksikin 1970-luvulla eurooppalaista vapaakauppa-aluetta, EEC:tä, vastusti äänekkäimmin
laitavasemmisto. Nykyisestä Euroopan unionista haluaa irrota laitaoikeisto eli
perussuomalaiset vuoden 2019 Eurooppa-politiikkansa mukaan.
Toinen asia olivat laululiikkeen jäsenen mietteet. Vallankumouksesta todella haaveiltiin.
Haastateltu koki tunteisiin vetoavien laulujen esittämisen kautta tukeneensa Neuvostoliiton
väkivaltaista diktatuuria. Nyt hän halusi sanoutua irti menneisyyden naiiviudestaan.
Arvostukseni Chydeniuksen sävellystyötä kohtaan ei tunnustuksesta vähentynyt.
Istuin ennen pisararataa ja brexitiä lentokenttäbussissa skottisosiologien
kanssa matkalla Helsingin keskustaan. Olivat menossa alan konferenssiin. Tutkijat
kertoivat vastustavansa brittien EU-eroa, koska se heikentää eniten köyhien
asemaa.
|
Britit joutuvatkin brexitiin höynähdettyään vuositasolla kaivamaan
lisää kuvetta 45 miljardia euroa vuodessa taloutensa heikennyttyä. Tai eivät
kaiva. Sosiologit olivat oikeassa: köyhät köyhtyvät tässä maailmantilanteessa vapaakauppa-alueesta
luopumisen takia. Euroopan unioni poisti tullit, helpottaa ulkomaankauppaa ja
pitää yllä vientivetoista talouttamme.
Unioni on myös kasvattajaseura. Nuoret ovat oppineet paljon mm Erasmus-ohjelman
kautta verrattuna sulkeutuneeseen Venäjään, missä sotilaskasvatus on taas osa
koulua. En tiedä mitä nyt oppivat. Ikätoverini oppivat Neuvostoliiton kouluissa
purkamaan ja kokoamaan Kalasnikovin sokkona.
Valtioita tarvitaan kansalaisten suojaksi, mutta myös köyhien ihmisarvoisen
elämän turvaamiseksi. Kaikkia ei elämä helli, tulee sairautta, työttömyyttä vaikka
koettaisi elää kiltisti. Suomessa kirkko huolehti köyhistä 1800-luvun puoliväliin.
Sen jälkeen vastuun kantoivat kunnat. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
ohjaa nyt vastuun valtiolle. Miten eurooppalaisen yhteistyön vastustus on siirtynyt
viidessäkymmenessä vuodessa vasemmalta oikealle? Mikä yhdistää
seitsemänkymmenluvun kansainvälisyyttä ihannoineita vasemmistolaisia ja
nykyisiä kansallismielisiä perussuomalaisia? Olisiko kyse pirteästä populismista,
asioiden reippaasta yksinkertaistamisesta, mikä helpottaa viestien läpimenoa
kamppailussa huomiosta. ”Missä EU, siellä ongelma”, tuumi entinen
puoluejohtaja.
Paljonko suomalaisten elintaso laskisi, jos tavoitteeksi otetaan ero Euroopan
unionista. Ja kenen elintaso laskisi? Kaikkienko vaiko julkisesta rahasta
riippuvaisten. Jos empatialla ei ole enää väliä, niin siitä vaan. Haluan toistaiseksi olla unionin jäsenmaan kansalainen. Mitä
Sinä ajattelet jäsenyydestä? |
https://www.youtube.com/watch?v=GKkeDqJBlK8
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti