Markkinaliberalismi, ahneuden evankeliumi

muisto elokuulta, Lentua, Sikosaari

Ekonomisti Sixten Korkman vertaili viime syksynä pohjoismaita ja neljää angloamerikkalaista maata, Yhdysvaltoja, Britanniaa, Australiaa ja Kanadaa (HS 30.11.2021). Korkman totesi, että veroaste oli pohjoismaissa verokkimaita noin kymmenen prosenttia korkeampi. Toiseksi Korkmanin mukaan tuotanto henkeä kohti on kuitenkin korkeampi Pohjoismaissa, jopa ilman öljyllään rikastunutta Norjaa. Suomi laskee Pohjoismaiden keskiarvoa, mutta pärjää Kanadaa ja Britanniaa paremmin.

Kolmanneksi Korkman painotti, että angloamerikkalaiset maat ovat eriarvoisia, tuloerot suuria ja köyhyys tavallisempaa kuin Skandinaviassa. Pohjoismaissa luotetaan enemmän instituutioihin kuin muualla. Kirsikkana kakun päälle suomalaiset ovat arvioineet itsensä viidesti maailman onnellisimmaksi kansaksi.

Korkmanin vertailun jälkeen Venäjän hyökkäysota sotki lisää koronan kurittamaa maailman taloutta. Britit johtavat Euroopan inflaatiotilastoa, mihin EU-erolla on suuri vaikutus. Uusi pääministerinsä aikoo laskea veroja.

Olemme tottuneet itkeskelemään korkeaa veroastetta. Ehtimiseen törmää väitteeseen, että matala verotus parantaisi talouden tehokkuutta. Matalan verotuksen maat eivät siis loista vertailuissa. Pohjoismaissa veroja käytetään läpinäkyvästi koulutukseen ja sosiaaliturvaan, mikä pienentää terveydenhuollon osuutta kansantuotteesta esimerkiksi verrattuna vakuutuksilla pyörivään Pohjois-Amerikan malliin.

Arvostan Korkmania. Onko tuotannon määrä kuitenkaan hyvä mittari. Maapallon luonnonvarat ovat rajallisia. GTK ja VTT varoittivat, etteivät maailman mineraalivarat riitä vihreään siirtymään. Epäilen jatkuvan kasvun ja kasvavan tuotannon hyödyllisyyttä. Riippuuko todellinen hyvinvointimme siitä, kuinka paljon kamaa, pikamuotia, hilavitkuttimia tuotamme? Voisiko kalliin energian suunnata kestävään tuotantoon.

Onko markkinaliberalismi räikeimmillään vain ahneuden evankeliumi?

Ilmasto lämpenee pohjoisen napapiirin yläpuolella neljä kertaa nopeammin kuin etelämpänä. Jäätiköt sulavat ja lumikentät kutistuvat, mikä edelleen kiihdyttää lämpenemistä. Musta maa ja sula merivesi imevät energiaa päinvastoin kuin lumi ja jää, jotka heijastavat sen takaisin ilmakehään. Ilmiö kiihdyttää lämpenemistä.

Talouden ongelmat ja maapallon tulevaisuus eivät ratkea voivottelemalla. Ihmisiä on liikaa luonnonvaroihin nähden. Pitäisikö lakata suremasta Suomen matalaa syntyvyyttä, vaan pikemminkin iloita siitä. Tulijoita olisi helpottamaan työvoimapulaa. Kansantaudit vähenisivät geeniperimän monipuolistuessa.

Pitäisikö varakkaiden tinkiä kulutuksesta, koska köyhillä ei Suomessakaan ole siihen varaa. Kökötämmekö tulevaisuudessa kartanolla hyödyntäen lähipeltojen ja metsien antimia droonien, nelikoptereiden tuodessa suolan ja kahvin. 

Pakina julkaistiin Lapin Kansassa 12.9.2022. Huomasin kommenteista, että saisin yhä selkeyttää tarinointiani. Kommentaattorit eivät ehkä ymmärtäneet kohteliasta Korkmanin opponointiani. Oppia ikä kaikki. 

Iloksenne Kuhmon lahja Suomen indie-musiikin tähtitaivaalle, Litku Klemetti ja Asiatonta oleskelua. Liput on jo plakkarissa hänen Kuhmo-talon tämän syksyn konserttiinsa. Jee. https://www.youtube.com/watch?v=4it6wWS3hnU