 |
| Vanhaa suometsää Kieverrysjärveltä, läheltä rajavyöhykettä. Mustikkakorpea. |
Siinä kuplassa, missä olen elänyt, naiset ovat metsästäneet,
käyttäneet raivaussahaa ja moottorisahaa. Aikani kuljin pyssyn kanssa, kunnes Sauer&Sohn
vaihettui kännykkäkameraan. Minusta ei kummoista sahuriakaan tullut, sillä
kirjat ja evoluution ihmeet kiinnostivat enemmän kuin hikoilu. Muistona raivaussaha-ajoilta
tunnen räjähtävää riemua, kun näen Puolangalla tienvarressa entisen hakkuualan,
josta nuorena vapautin toiveikkaat mäntylapset pajun ylivallasta. Kuviolla
kasvaa komea kolmoskehitysluokan petäjikkö.
Kuplassani on ollut kaikenlaista ehdottomaan maailmankuvaan sopimatonta. Miehet,
tosin eivät kaikki ovat tykänneet kokata. Lapset ovat saaneet valvoa myöhään. Rahanpuute
ei estänyt 1970-luvun nälkämaan nuoria hankkiutumasta vaikka peukalokyydillä
ulkomaille hankkimaan elämänkokemusta ja rahaa. Ihmiset kuuluivat kirkkoon tai
eivät, rakastivat musiikkia tai eivät, viettivät epämääräistä elämää tai
kävivät ahkerasti töissä. Tekemisistä ei tehty numeroa. Tai en kuullut
numerontekemisiä.
Kuplassani puiden kaataminen on ollut hyväksyttyä, eivät edes paljaaksihakkuut kellistäneet
ketään reuhaamaan tai tirauttamaan kyyneleitä. Äiti opetti, että puuta myymällä
saadaan rahaa ostaa vaikka kengät. Kuplassa opiskeltiin metsuriksi,
metsätalousinsinööriksi, metsänhoitajaksi.
Ymmärrän heitä, joita lähimetsän yllättävä hakkuu riipoo. Ja heitä, jotka
ilmastovallankumouksen nimissä vaativat avohakkuita kiellettäväksi, sillä
ihminen uskoo siihen mitä haluaa kuulla. Jos siirryttäisiin ainoastaan
jatkuvaan kasvatukseen eli puiden napsimiseen tavoitellen jatkuvaa
peitteellisyyttä, metsät kuusettuisivat hitaasti ja korjuuvaurioita ja
hyönteis- ja sienituhoja tulisi enemmän kuin jaksollisessa kasvatuksessa eli
kasvatus- ja uudistusvaiheen metsänhoidossa. Metsien tuotos putoaisi noin
viidenneksellä. Jatkuvasta kasvatuksesta on vain vähän tutkimustietoa.
Tuotoksen pieneneminen merkitsee hiilinielun pienenemistä, mikäli menetelmien
monimuotoisuus kiellettäisiin.
Tuore tutkimus osoittaa, että metsäojitusten synnyttämät kiintoaine- ja
ravinnehuuhtoumat jatkuvat pidempään kuin aiemmin tiedettiin. Silti Suomen
metsien kasvun ihmeestä, hiilivaraston lisääntymisestä on mitattu osan
syntyneen niiden hyväkasvuisten soitten ojituksella, joita ei vielä oltu
ennätetty pelloiksi ojittaa. Suometsien kokonaistilavuus, puumäärä on
2,5-kertaistunut 1950-luvun 252 miljoonasta kuutiometristä 583 miljoonaan
kuutiometriin, ja vuotuinen kasvu 10 miljoonasta kuutiometristä 25 miljoonaan
mottiin. Entiset Tapion miehet saavat kulkea rinta rottingilla.
Maailmaa kannattaa katsella enemmän sekä-että-ajattelun, ei
joko-tai-ajattelun kautta. Tiedon tuskaa lisäävästä ominaisuudesta huolimatta
tutkijoihin, väitelleisiin tohtoreihin voi luottaa enemmän kuin miesmuistiin
tai tunnereaktioihin.
Kirjoittaja on feministi ja metsänhoitaja, joka kiittää miehiä aiheen
ilmetessä ja kuuhoilee irrallaan Kuhmon metsissä. Tarina ilmaantui Kuhmolaisen sivuille 28.9.2021.
 |
| Itärajan takaa on lompsinut samansukunimisiä, ilahduin kun huomasin Kuivajärven tien varressa teemaa loivasti sivuavan kyltin. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti