 |
| Vanhat naapurit Hannele ja Jean palasivat etelän reisultaan |
Korona riivasi sekä valtionpäämiehiä kuten
brittipääministeri Boris Johnsonia että leireihin sullottuja sotaa pakenevia.
Etiopian älykköpääministeri Abiy Ahmed kirjoitti The Financial Timesissa, että
pandemia paljastaa solidaarisuuden tarpeen. Abiyn mukaan Etiopiassa ja monessa
muussa Afrikan maassa viruksen torjunta on mahdotonta, koska ihmisillä ei ole
puhdasta vettä ja perusterveydenhuolto on poikkeus eikä sääntö. Solidaarisuus
maailman köyhiä kohtaan merkitsee myös tervettä itsekkyyttä. ”Jos virusta ei
voiteta Afrikassa, pomppaa se takaisin muuhun maailmaan”, Abiy kirjoitti. (HS
6.4.)
Tuleeko uusiutuvista pandemioista hieman jo kulunutta sanontaa käyttäen uusi
normaali? Virukset joka tapauksessa mutatoituvat, tulee uusia mutta
toivottavasti ei näin ilkeitä. Ihmiskunta on tottunut liikkumaan, matkailu on
kasvanut vauhdikkaasti koko pallolla ja uteliaita maankiertäjiä tuntuu
riittävän. Pitääkö meidän totutella uusiutuviin viruskriiseihin? Minkä pitää
muuttua, että yhteiskunta pysyy raiteillaan?
Suomi on saanut kansainvälisessä mediassa kiitosta varautumisesta. Huoltovarmuuskeskuksen
pöljyilyn käsittely on mielestäni osoitus siitä, että virheisiin osataan
avoimesti puuttua. En ole elämäni aikana tavannut yhtään virheetöntä
virkamiestä tai yrittäjää, en yhtään mokailematonta organisaatiota. Kyky
korjata tehdyt virheet kertoo hyvää yhteiskunnastamme. Trumputtimista en sano
mitään, sillä historia kyllä paljastaa kuka on suurmies ja kuka ei. Suurnaisten
kautta odotan hartaasti.
On mielenkiintoista seurata kipeää asennemaaottelua Suomen ja Ruotsin välillä.
Ruotsissa painotettiin alussa talouden kestävyyttä ja kartettiin tiukkoja
rajoituksia, ja ihmisiä menehtyy suhteellisesti enemmän kuin Suomessa. Vasta
perusteellisten analyysien jälkeen voidaan sanoa, mikä on ollut viisasta.
Uudellamaalla asuva ystäväni lähetti vitsinä terveisiä
Vapaavuorelta, joka ei enää ollutkaan Vapaa Vuori, koska maa jaettiin viikoiksi
kahtia. Kuinka perusoikeuksien rajoitusten kanssa jaksetaan elää? Repeileekö
kansalaisten tottelevaisuus?
Muuttuuko maailma oikeasti pandemian seurauksena, jää nähtäväksi. Toivon, että
pandemia nostaa totuuden, luonnontieteiden ja kansainvälisen yhteistyön
arvostusta.
Kirjoittaja uskoo pandemian jälkeiseen nousukauteen.
Minäily on MA Nummisen mojova termi. Tarina ilmestyi Kuhmolaisessa 5.5.2020. Uskon pandemian talttuvan vasta rokotteen valmistuttua. Voimia kaikille ja iloksenne Laura Marlingin suloisen haikea What he wrote: https://www.youtube.com/watch?v=g3BXL3QvQD8
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti