tiistai 5. toukokuuta 2020

Minäilyn loppu, osa III

Vanhat naapurit Hannele ja Jean palasivat
etelän reisultaan

Korona riivasi sekä valtionpäämiehiä kuten brittipääministeri Boris Johnsonia että leireihin sullottuja sotaa pakenevia. Etiopian älykköpääministeri Abiy Ahmed kirjoitti The Financial Timesissa, että pandemia paljastaa solidaarisuuden tarpeen. Abiyn mukaan Etiopiassa ja monessa muussa Afrikan maassa viruksen torjunta on mahdotonta, koska ihmisillä ei ole puhdasta vettä ja perusterveydenhuolto on poikkeus eikä sääntö. Solidaarisuus maailman köyhiä kohtaan merkitsee myös tervettä itsekkyyttä. ”Jos virusta ei voiteta Afrikassa, pomppaa se takaisin muuhun maailmaan”, Abiy kirjoitti. (HS 6.4.)



Tuleeko uusiutuvista pandemioista hieman jo kulunutta sanontaa käyttäen uusi normaali? Virukset joka tapauksessa mutatoituvat, tulee uusia mutta toivottavasti ei näin ilkeitä.  Ihmiskunta on tottunut liikkumaan, matkailu on kasvanut vauhdikkaasti koko pallolla ja uteliaita maankiertäjiä tuntuu riittävän. Pitääkö meidän totutella uusiutuviin viruskriiseihin? Minkä pitää muuttua, että yhteiskunta pysyy raiteillaan?


Suomi on saanut kansainvälisessä mediassa kiitosta varautumisesta. Huoltovarmuuskeskuksen pöljyilyn käsittely on mielestäni osoitus siitä, että virheisiin osataan avoimesti puuttua. En ole elämäni aikana tavannut yhtään virheetöntä virkamiestä tai yrittäjää, en yhtään mokailematonta organisaatiota. Kyky korjata tehdyt virheet kertoo hyvää yhteiskunnastamme. Trumputtimista en sano mitään, sillä historia kyllä paljastaa kuka on suurmies ja kuka ei. Suurnaisten kautta odotan hartaasti.

On mielenkiintoista seurata kipeää asennemaaottelua Suomen ja Ruotsin välillä. Ruotsissa painotettiin alussa talouden kestävyyttä ja kartettiin tiukkoja rajoituksia, ja ihmisiä menehtyy suhteellisesti enemmän kuin Suomessa. Vasta perusteellisten analyysien jälkeen voidaan sanoa, mikä on ollut viisasta.


Uudellamaalla asuva ystäväni lähetti vitsinä terveisiä Vapaavuorelta, joka ei enää ollutkaan Vapaa Vuori, koska maa jaettiin viikoiksi kahtia. Kuinka perusoikeuksien rajoitusten kanssa jaksetaan elää? Repeileekö kansalaisten tottelevaisuus? 


Muuttuuko maailma oikeasti pandemian seurauksena, jää nähtäväksi. Toivon, että pandemia nostaa totuuden, luonnontieteiden ja kansainvälisen yhteistyön arvostusta.


Kirjoittaja uskoo pandemian jälkeiseen nousukauteen. Minäily on MA Nummisen mojova termi. Tarina ilmestyi Kuhmolaisessa 5.5.2020. Uskon pandemian talttuvan vasta rokotteen valmistuttua. Voimia kaikille ja iloksenne Laura Marlingin suloisen haikea What he wrote: https://www.youtube.com/watch?v=g3BXL3QvQD8

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti