Puuelementeistä apua muuttuvaan kaavoitukseen

Viime vuosi jää historiaan vilkkaimpana rakentamisen vuonna 40 vuoteen. Kesämökit ja suurin osa omakotitaloista tehdään puusta, satoja puukerrostaloja on rakenteilla, hirsi- ja nyt myös puuelementtikoulut ja –päiväkodit kiehtovat kuntapäättäjiä esimerkkeinä Pudasjärven hirsikampus ja Kuhmon Tuupalan puukoulu. Sekä ulko- että sisäilmaongelmat, ilmastonmuutos ja nopeasti rakennettujen betonielementtitalojen kosteushaitat ovat saaneet rakennuttajat innostumaan puusta. Puun hiilijalanjälki tukee ilmastonmuutoksen vastaista työtä, puu on terveellinen materiaali, kun kuivaketjusta pidetään huolta. Paitsi uudis- niin myös peruskorjaus- ja täydennysrakentamisessa puuelementit puolustavat paikkaansa esteettisyyden, energiatehokkuuden ja työn nopeuden takia. Münchenin tekninen yliopisto ja nyttemmin norjalaiset ja Aalto-yliopisto ovat tutkineet, että betonirakenteen päälle asennettu puuelementti parantaa energiatehokkuutta.

Ei ole sattumaa, että jo yli miljardin liikevaihdon puutuoteyritys Binderholz on rantautunut Pohjois-Karjalaan. Suomalainen puu on oiva raaka-aine. Aikoinaan norjalaiset ja saksalaiset perustivat Suomeen ensimmäiset vesisahat.  On mielenkiintoista seurata, toistuuko historia keskieurooppalaisten ja kiinalaisten investointien myötä.

Perjantain 19.1.2018 Lapin biotalouden huippukokouksessa keskusteltiin puurakentamisesta. Rovaniemen kaupunginarkkitehti Tarja Outila toi esille kaavoituksen muuttumisen, sillä kaavaratkaisuja ei enää voi tehdä pysyviksi. Nopeatempoinen aikamme muuttaa sekä rakennusten että asutus- tai teollisuusalueiden luonnetta niin usein, että rakennuksilta odotetaan muunneltavuutta, modulaarisuutta. Puuelementit voivat merkitä muunneltavuudessaan ratkaisua. Kemiin on syntymässä uusi elementtitehdas Kuhmon CrossLamin ja pohjalaisinvestointien rinnalle. Liiketoiminnalle voinee ennustaa hyvää kasvua.