Päättäjät, puhukaa suomea, ajatelkaa isosti

 

Saatte puhua vaikka somalia tai urdua, kunhan teette selväksi meille harmaille panttereille, missä voi käydä katsomassa saattohoitoon päässyttä läheistä. Kajaanissako? Vai kuntoutus- ja arviointiyksikössäkö? Kuntoutetaanko kuolevia? Arvioidaanko lähestyvää kuolemaa?

Matkailijoita poroajokortin
suorituksessa

Ihmettelen velkajarrua. Puolueet jaettiin hyviksiin ja pahiksiin sen mukaan, jatkavatko vanhusten, lasten, koulujen ja sairaanhoidon kurittamista uusilla leikkauksilla. Siispä ne rynnistivät kilvan vastuun kantajiksi päästäkseen seuraavaan hallitukseen.

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo täräytti kolumnissa (Yle 15.2.), että "Petteri Orpo muistetaan pääministerinä, jonka hallitus ampui Suomen perusturvan reikiä täyteen.” Hallitus karsi asumistukia, poisti työttömyyskorvauksen lapsikorotuksen ja laski perustoimeentuloturvaa. Räjähtääkö köyhyys ensi hallituskaudella? Loppuvatko lapset?

Julkista sektori moititaan liian suureksi. Onko kuitenkin yksityinen sektori liian pieni?  Asiakkaita, suomalaisia on vähän, asumme isossa maassa kaukana toisistamme eikä Venäjän kaupan tyrehdyttyä vienti ole riittävästi monipuolistunut. Vienti on ääritärkeää. Uusia suomalaisia ei synny tarpeeksi, tulevaisuus pelottaa. Maahanmuuttajille ja kantasuomalaisillekaan ärhentely ei ole tuonut mitään hyvää.

Saksassa karsastettiin valtion velkaa. Tiet, rautatiet, sillat rapistuivat. Netti ei toimi kaikkialla, kouluissa ei tullut lämmintä vettä pandemian jyllätessä. Ydinvoimakiellon takia sähkön kwh-hinta voi olla liki kymmenkertainen omaan sähkölaskuuni verrattuna. Kun velkakammoa höllättiin toki isommassa ja pääomiltaan mehevämmässä taloudessa, Saksan talous alkoi rullata.

Valtion velka ei ole sama kuin yksityinen velka. Julkiset palvelut pitää ohjata sinne missä tarvitaan empatiaa. Mitä markkinatalous ei hoida, sen hoitaa politiikka. 

Valtionvarainministeri väitti, ettei empatia kuulu politiikkaan. Jos kuulisi paremmasta tulevaisuudesta, saksien heiluttelun voisi niellä.

Mitä päättäjät ajattelevat? En tiedä enää, ketä ja mitä puoluetta äänestää. Varmasti äänestän. Isä rämpi Karjalan korvessa monta vuotta sen takia että meillä on demokratia ja vapaus mielipiteisiin.

Kolumni julkaistiin Kuhmolaisen verkkoversiossa 25.3.2026, paperilehdessä päivää myöhemmin. Kuvat kertovat taakse jäävistä töistä, lopetin opastukset Lapissa ja Kuhmossa täytettyäni 69. Arvelen ryhtyväni olla öllöttelemään, mitä nyt kirjoittelen mitä mieleen juohtuu. 

Loistoristeilijää ja saksalaisia vieraita
vastassa Kemin satamassa

Osa mandariinikiinaa äidinkielenään puhuvista
opiskeilijoista tarvitsi vielä matkanjohtajan 
tulkkausta englannista