Päättäjät, puhukaa suomea, ajatelkaa isosti

 

Saatte puhua vaikka somalia tai urdua, kunhan teette selväksi meille harmaille panttereille, missä voi käydä katsomassa saattohoitoon päässyttä läheistä. Kajaanissako? Vai kuntoutus- ja arviointiyksikössäkö? Kuntoutetaanko kuolevia? Arvioidaanko lähestyvää kuolemaa?

Matkailijoita poroajokortin
suorituksessa

Ihmettelen velkajarrua. Puolueet jaettiin hyviksiin ja pahiksiin sen mukaan, jatkavatko vanhusten, lasten, koulujen ja sairaanhoidon kurittamista uusilla leikkauksilla. Siispä ne rynnistivät kilvan vastuun kantajiksi päästäkseen seuraavaan hallitukseen.

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo täräytti kolumnissa (Yle 15.2.), että "Petteri Orpo muistetaan pääministerinä, jonka hallitus ampui Suomen perusturvan reikiä täyteen.” Hallitus karsi asumistukia, poisti työttömyyskorvauksen lapsikorotuksen ja laski perustoimeentuloturvaa. Räjähtääkö köyhyys ensi hallituskaudella? Loppuvatko lapset?

Julkista sektori moititaan liian suureksi. Onko kuitenkin yksityinen sektori liian pieni?  Asiakkaita, suomalaisia on vähän, asumme isossa maassa kaukana toisistamme eikä Venäjän kaupan tyrehdyttyä vienti ole riittävästi monipuolistunut. Vienti on ääritärkeää. Uusia suomalaisia ei synny tarpeeksi, tulevaisuus pelottaa. Maahanmuuttajille ja kantasuomalaisillekaan ärhentely ei ole tuonut mitään hyvää.

Saksassa karsastettiin valtion velkaa. Tiet, rautatiet, sillat rapistuivat. Netti ei toimi kaikkialla, kouluissa ei tullut lämmintä vettä pandemian jyllätessä. Ydinvoimakiellon takia sähkön kwh-hinta voi olla liki kymmenkertainen omaan sähkölaskuuni verrattuna. Kun velkakammoa höllättiin toki isommassa ja pääomiltaan mehevämmässä taloudessa, Saksan talous alkoi rullata.

Valtion velka ei ole sama kuin yksityinen velka. Julkiset palvelut pitää ohjata sinne missä tarvitaan empatiaa. Mitä markkinatalous ei hoida, sen hoitaa politiikka. 

Valtionvarainministeri väitti, ettei empatia kuulu politiikkaan. Jos kuulisi paremmasta tulevaisuudesta, saksien heiluttelun voisi niellä.

Mitä päättäjät ajattelevat? En tiedä enää, ketä ja mitä puoluetta äänestää. Varmasti äänestän. Isä rämpi Karjalan korvessa monta vuotta sen takia että meillä on demokratia ja vapaus mielipiteisiin.

Kolumni julkaistiin Kuhmolaisen verkkoversiossa 25.3.2026, paperilehdessä päivää myöhemmin. Kuvat kertovat taakse jäävistä töistä, lopetin opastukset Lapissa ja Kuhmossa täytettyäni 69. Arvelen ryhtyväni olla öllöttelemään, mitä nyt kirjoittelen mitä mieleen juohtuu. 

Loistoristeilijää ja saksalaisia vieraita
vastassa Kemin satamassa

Osa mandariinikiinaa äidinkielenään puhuvista
opiskeilijoista tarvitsi vielä matkanjohtajan 
tulkkausta englannista

Naiset, miehet, luomakunta

 

Pyhä Suurmarttyyri
Katariina Aleksandialainen

"Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi.”  Gal 3:28

-          Elizabeth Theokritoff nostaa esille kristinuskon ongelmakohtia. Uskonpuhdistuksen jälkeen keskittyminen omaan henkilökohtaiseen pelastumiseen (jatkuva oman itsen tarkkailu) vie huomion yhteisöiltä, luomakunnalta, luonnolta, toisilta ihmisiltä. Emme rukoile Isä minun, vaan Isä meidän.

-          Jumalan sukupuolen korostaminen tuntuu oudolta. Onko hyvällä, kaiken kannattelijalla, Luojalla ylipäätänsä sukupuolta? Vai onko isä-poika-selitys ollut vain inhimillinen tapa saada armon, rakkauden viesti ymmärrettävästi läpi, koska vanhemmat rakastavat lapsiaan.

-          muutamia oleellisia piirteitä ortodoksisuudesta: seitsemän sakramenttia (kaste, mirhavoitelu, ehtoollinen, katumus, pappeus, avioliitto ja sairaanvoitelu) ja neljä hengellistä paastoa

Kolme pointtia kristinuskosta vapaasti keskusteltavaksi

-          1) joulun merkitys: onko Kristuksen syntymän viesti koettavissa joka kerta lasta synnyttäessä: lapsi on viaton, korvaa viattomuudella vanhempien syntien seuraukset?

-          2) pääsiäisen merkitys: onko Kristuksen raaka ristiinnaulitseminen, kuolema meidän kaikkien pahojen tekojen puolesta viesti siitä, ettei ketään enää tarvitse tappaa edes julmien rikosten tähden? - Naiset surmaavat vähemmän kuin miehet, vaikka julmia osaavat kaikki olla.

-          3) ylösnousemuksen merkitys: Arkkimandriitta, professori Serafim Seppälä: Inkarnaation (kuolleista nousemisen) ihmisjärjen ylittävä tapahtuma on koettavissa ja toistettavissa Kristuksen ihmiseksi tulemista rakastavien uskovaisten hengellisessä elämässä. Pyhä Maksimos Tunnustaja on kirjoittanut: ”Jumalan Sana syntyi kerran lihassa, mutta janoaa aina syntymistä hengessä sitä haluavien rakkaudesta.” Tässä mielessä Kristuksen syntymäjuhla, Jumalan inkarnaatio ja ihmiskunnan jumaloituminen armon kautta eivät ohjaa meitä menneen tapahtuman äärelle, vaan johdattavat meitä kohti tulevaa kaupunkia, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen taivaallista valtakuntaa. (Hepr. 13:14)

-          ortodoksinen teologia on alkuperäisintä teologiaa, mutta sitä eivät ehkä ole kaikki ortodoksisen kirkkokunnan päätäntäelimien tekemät linjaukset kuten eivät myöskään luterilaisten kirkkojen päätökset – ihminen on ihminen, erehtyväinen aikansa lapsi

-          erot luterilaisessa ja ortodoksisessa teologiassa lienevät pieniä, ort.kirkko ei tunne perisynnin käsitettä, myös Isä ja Äiti ovat laajemmassa käytössä, kollektiivi suuremmassa roolissa?

-          naiset näkyvät enemmän ortodoksisessa kirkossa, Jumalansynnyttäjä Mariaa ja kirkon pyhäksi julistamia naisia kunnioitetaan syvästi

-          alkukirkossa naiset ja miehet hoitivat samoja tehtäviä ja avioliitto solmittiin käymällä yhdessä ehtoollisella, oltiinpa sitten mies-nais-pari tai naispari tai miespari tai ei - binääri

-  minulle tärkeitä naispyhiä: Pyhä Jumalansynnyttäjä, Suurmarttyyri Katariina Aleksandrialainen,

Pyhä Ksenia Pietarilainen, Pyhittäjä Maria Pariisilainen

Lukuvinkkejä:

Elizabeth Theokritoff: Ihminen ja luomakunta

Carrie Frederik Frost, suomentanut FT Elsi Takala: Lastenlastemme kirkko

Serafim Seppälä: Tie pääsiäiseen

Nunna Kristoduli: Koko tuotanto, kymmenen teosta

Raamattu, etenkin psalmit ja evankeliumit

Aamunkoiton verkkosivut, esim https://aamunkoitto.fi/maailmalta/summer-kinard-missa-ovat-kaikki-naiset-kirkko-jota-nikean-isat-eivat-tunnistaisi/  

Tämä teksti on lyhennelmä alustuksesta. Alustin keskustelua Kuhmon evankelis-luterilaisen seurakunnan naisten päivän tilaisuudessa 8.3.2026. 

Pyhittäjä Maria
Pariisilainen

Ilon kilvoittelusta

Isä Mooses, Nunna Kristoduli ja pyhiinvaeltajista
Hannele Rannisto matkalla
kohti Isä Mooseksen
kotia

Vuonna 2011 johdatti Lintulan nunna Äiti Kristoduli pienen pyhiinvaeltajajoukon Siinain erämaahan, Pyhän Suurmarttyyri Katariina Aleksandrialaisen luostariin. Eri uskontokuntien, kristittyjen, juutalaisten ja muslimien kunnioitus sekä sijainti syvällä Siinain erämaassa on suojellut luostaria läpi vuosituhanten.

Kävimme luostarin lähellä asuvan erakon Isä Mooseksen luona. Isä Mooses kiitti pyhiinvaeltajia heidän rakkaudestaan, koska häntä tultiin tapaamaan. Hän kertoi oman rakkautensa pyhiinvaeltajia kohtaan olevan itsestään selvää. Hän oli vieraillut Suomessa ja tuumi: ”Jos paratiisi on jossakin, se on Suomessa.” 

Isä Mooseksen mukaan emme saa unohtaa, mitä maailmassa tapahtuu juuri nyt. Tärkeintä on luottaa Jumalaan. Ihmisen on ensisijaisesti oltava inhimillinen ihminen, kilvoiteltava inhimillisyydessä ja vasta sen jälkeen rakentaa kristityn identiteettiä. Koska Jumala vaikuttaa maailmassa, kaikki on hengellistä, kaikessa tulee ottaa huomioon rakkaus.

Oman aikamme kiirettä Isä Mooses piti paholaisen juonena, joka ohjaa ihmistä monenlaiseen turhaan huolehtimiseen ja etäännyttää Jumalasta. Jokaisella on velvollisuus levittää kristinuskon sanomaa, ja tärkein on ilo. Nykyisin ilo puuttuu maailmasta, jota hallitsee pelko. Ei ole mitään syytä murehtia jatkuvasti, sillä Kristuksen rakkaus antaa meille kaiken. Vain omia pahoja tekoja voi murehtia, ja nekin saa anteeksi.

Ilo ei ole helppoa. Isä Mooses haastoi pyhiinvaeltajia ilon kilvoitukseen. Vaikeinta on iloita toisten onnesta. Ihmiset eivät osaa elää nykyhetkessä, vaan kurkkivat taakse ja maalailevat synkkää tulevaisuutta. Kun ihminen aloittaa iloisuuden kilvoittelun, kiusauksia riittää, lannistamista.

Jos kristitty ei ole iloinen, hän on epäonnistunut, tuottaa vahinkoa lähimmäisilleen ja ennen kaikkea heille, jotka elävät kirkon ulkopuolella. Jos haluamme auttaa epätoivoon vaipunutta ihmistä, ainoa lääke on luottamus Jumalaan. Ja rakkaus.

Kolumni julkaistiin Kuhmon luterilaisen seurakunnan hartauskirjoituspalstalla 5.3.2026 paikallislehti Kuhmolaisessa.

Pyhiinvaellukselle osallistunut ortodoksi Eila Valtanen alusti keskustelua Kuhmon seurakunnan Naisten päivän tilaisuudessa seurakuntasalilla 8.3. kello 12 teemasta “Naiset, miehet, luomakunta. Näkökulmia luterilaisuudesta ja ortodoksisuudesta.” Kolumni pohjusti keskustelua. 

Pyhän Suurmarttyyri Katariina
Aleksandrialaisen luostari