Syöminen on elämän ydintoiminto

 

Kaali-linssipataa
ja arkista salaattia

Vieroksun johtamisslangin mukaista töiden jakoa ydintoimintoihin ja tukitoimintoihin. Ateriapalvelut luetaan tukitoimintoihin.

Kuinka voi olla niin? Onko taustalla perinteinen työnjako naisten ja miesten töihin, naisten ikuinen avustava rooli. Vaikka kokkien ammattikunnassa miehet paistattelevat julkisuudessa, katsotaan kokkaaminen ja perheen tai lähipiirin tai hoivalaitosten ruokailusta huolehtiminen naisten hommiksi. Kyse on kuitenkin oppimisesta, harjaantumisesta, ei genitaaleista. Metsästäjän valmistama metsopaisti maistuu, oli ampuja nainen tai mies.

Ravinto vaikuttaa hyvinvointiin. Jos syö pelkkiä hampurilaisia ja ranuja muutaman kuukauden, niin tuntee mitä tapahtuu suolistolle, painolle ja mielentilalle. Vaikka ravintosuositukset elävät, toivottavasti tuoreimman tutkimustiedon mukaan, monipuolinen, kasvispainotteinen ja vähäsuolainen sekä kaloreiltaan sopiva ravinto on terveyden kulmakivi.

Pääosin eläkeläisenä pääsen keskittymään elämäni ydintoimintoon, syömiseen. Joskus pidän kovastikin kokkaamisesta, välistä laiskuttaa aivan sikana. Kolmen lapsen yksinhuoltajana opin tekemään paljon ruokaa kerralla, koska meillä majaili usein ruoka-aikaan naapurin lapsia tai käymään tulleita kavereita. Koska työpäiväni olivat pitkiä, jälkikasvu, myös poika oppi pakosta kokkaamaan. Siitä olen iloinen. Nyt kutistuneessa taloudessa kokkaan innon puuskassa paljon, ja kiireisinä tai laiskoina päivinä kurkin pakastimeen. Tai paistan eilisen potuista pyttistä.

Pidän kotona helppojen lohturuokien aineksia. Puurot ovat herkkua. Vakivarastoon kuuluu perunoita, porkkanoita, ryynejä, kuivattuja herneitä ja linssejä, sipulia, valkosipuleita, kananmunia, tomaattisosetta, neljän rasvaprosentin ruokakermaa, makaroneja, oliiveja, voita, oliiviöljyä, kuivahiivaa ja nykyään soijarouhetta. Pakastetut marjat ovat tärkeitä.

Urheilematta pärjää vaikka viikon, syömättä ei päivääkään, tuumii Karvinen jääkaappimagneetissani. Ei voisi olla enempää oikeassa. 

Pakina julkaistiin Kuhmolaisen verkossa 25.9.2024. Koska elämä ei ole pelkkää heinien pureskelua ja Jari Kyllösen hampurilaiset ovat mahtavan hyviä, kuvia herkuista. Ja höysteeksi iloista musiikkia, Matti Jurva ja Tullaan, tullaan: https://www.youtube.com/watch?v=nP4X7VMEl2M jota muistelen anoppivainajan vihellelleen.

Kyllösen Jarin 
herkkukalahampppis
vm 2024

Mansikkakakku kesältä 2024

Kesällä rillattiin ja rällättiin, kesäkurpitsoja
chilivoilla, uusia pottuja, grillilohta ja 
tomaattisalsaa sekä grillihaukea ja 
korvasienikastiketta

Ihmemaa Islanti

Strotturin geysir

Islanti on erityinen. Se sijaitsee Pohjois-Amerikan ja Euroopan merenalaisten mannerlaattojen rajalla, tuliperäinen maaperä kuohuu ja koko saari on saanut syntynsä merenpohjasta nousemalla. Ensimmäiset maahanmuuttajat olivat viikinkejä, jotka Norjaan palattuaan ilmoittivat joka ruohonkorren saarella tihkuvan voita.

Saarella kasvoi silloin hies- ja tunturikoivua. Lajit risteytyvät keskenään. Uudisasukkaat hakkasivat metsiä ja toivat lampaita. Niille hieskoivut maistuivat, ja niinpä nykyislantilainen tuumii kuten lappilainen: jos metsään eksyy, on parasta nousta seisomaan ja lähteä kotiin.

Noin kolmannes maapinta-alasta voisi kasvaa metsää, jota on jäljellä 1,5 % saaren pinta-alasta. Metsää istutetaan hiilinieluiksi ja virkistysalueiksi. Saarella kasvaa nuoria metsiä, tosin kaikki tuotujen puiden istutukset eivät ole onnistuneet.

Kävin Islannissa elokuulla, ja toki viiden päivän vaikutelmat ovat vain viiden päivän vaikutelmia.

Elintaso perustuu kalastukseen, matkailuun ja alumiiniteollisuuteen. Suosituimpia harrastuksia ovat golf ja islanninhevosratsastus, jolle tielaitos on velvoitettu pitämään yllä omia kevyen liikenteen väyliä.

Poliittiset ratkaisut pistivät miettimään. Peruivat tehdyn EU-jäsenhakemuksen, koska toisten maiden kalastajat olisivat päässeet vesilleen. Maassa asuu 388 000 asukasta, väkiluku kasvaa maahanmuuttajien ja hyvän syntyvyyden myötä. Pride-liput liehuivat joka huoltoaseman ja marketin pihalla.

Pankkikriisi selätettiin. Hallitus otti velkaa valtiolle kurmuuttamatta asukkaita. EFTA-päätöksenkin mukaan pankkien töplingit eivät kuulu kansalaisille. Nyt siellä on korkea elintaso, keskipalkka hulppeat 4 600 €/kk, tosin elinkustannuksetkin ovat kovia.

Meno Suomessa poukkoilee hallituksesta toiseen. Levitetään kielteisyyttä. Islannin ei tarvitse ottaa huomioon Unionin tarkkailuluokkauhkaa. Valtioliitot eivät ole ikuisia. Meneillään oleva tukien saksiminen köyhiltä, kotitalouksilta, järjestöiltä, urheilulta ja kulttuurilta lisännee suomalaisten EU-vastaisuutta.

Kolumni julkaistiin Kuhmolaisen verkkosivuilla 16.9.2024 ja seuraavan päivän painetussa lehdessä. Musiikkia saarelta, Sólstafir - Fjara: https://www.youtube.com/watch?v=A6j7mUxGz20

Ja muutama kuva, issikoita (niitä näkyi paljon, samaten lampaita), maisemia, mehtää ja Pride-possu pihviravintolan edessä. Naalit ovat saarella lainsuojattomia, koska napsivat kaikkialla laiduntavia lampaita, lähinnä karitsoja. Hevostelijoille tiedoksi: Fridrik Aspelundin, upean oppaamme mukaan ratsukoille pidetään yllä kevyen liikenteen väyliä, koska ratsastus ja golf ovat keski-ikäisten äijien lempiharrastukset. Suomessa taitaa teini-ikäiset tytöt olla suurin ratsastajien ryhmä, eivät he ainakaan vielä istu vaikuttajien jakkaroilla. Tomaattiviljelmällä oli myös ravintola. Maukkaita olivat kirsikkatomaatit, kun niitä ei raijata meren yli. Kuumat lähteet tuottavat lämpimän veden, ja kaikki islantilaiset ovat vulkanologeja, ihan kuin suomalaisista 100 % on metsäasiantuntijoita.

Mumut

 

Sanaleikit ilahduttavat. Opin kuhmolaistuneelta pudasjärviseltä Esko Oinas-Panumalta sanan ”mumu”, muualta muuttanut. Mumu ei ole harvinaisuus, sillä takavuosina Kuhmoon muutti enemmän ihmisiä kuin täältä pois.

Muuttovoittoa syntyi yli viisikymppisissä, jotka palasivat kotikuntaan elämäntyönsä tehtyään tai erästyksen tai kuhmolaisen puolison vetovoimasta. Koska ihmisiä kuoli enemmän kuin syntyi, väkiluku pieneni. Toimivia kohtuja kun on liian vähän.

Pidän kuhmolaisista, Lentuan loisketta, Lammasjärven liplatusta, Juttuan tarinointia tai Pajakan aaltojen pauketta ikänsä kuunnelleista. Ka, mikäpä heissä on niin mainiota.

Yleistykset ovat toki lähes vaarallisia. Käytän vartioimattoman eläkemuorin vapautta.

Kuhmolainen on sitkeä. Ei vähästä hätkähdä, kunhan pääsee mehtuulle tai marjaan, kalalle ja saunaan. Tai lentopalloa lyömään, höntsäkiekkoon tai suunnistamaan. Tai sauvikselle läpsyttämään lenkkareita asfalttiin tai Kivattarien jumppaan. Kutoo paljon, jos on naiseläjä. Pilkkoo polttopuunsa, ei välitä herrojen ja rouvienkaan kotkotuksista, on mielissään, kun Kelolla taas tanssitaan tai Souvarit tulevat Kuhmo-talolle. On enemmän vakavamielinen kuin tyhjän lätisijä.

Kuhmolainen osaa panna hanttiin. On osannut sen kautta historian, olipa kyseessä kirkon tai sote-keskuksen paikka, kirjaston rakentaminen, itänaapurin rynnistys, Euroopan Unioniin liittyminen, ydinjätteen hautaaminen, kansallispuiston perustaminen tai uuden kauppaketjun tulo. Itäraja on pidetty paikallaan 400 vuotta, ei kuitenkaan omin voimin.

Hanttiinpano on usein osoittautunut hyödylliseksi. Kaikki muutokset eivät tuo hyvää. Joskus vastustus on tosin saattanut johtua silkasta tiedon puutteesta eikä olekaan toiminut kuhmolaisten hyväksi.

Erään mumun miete pisti miettimään. Hän tuumi, että hänen Kuhmossa asuvat ystävänsä ovat myös mumuja. Vaikka olen mumu, Hyryltä, pessimistien pesästä Puolangalta ja lopulta Pänikkäkylästä tullut, rohkenen toivoa: otetaan tulijat vastaan kuhmolaisella ystävällisyydellä. Sallitaan erilaisuus.

Kolumni julkaistiin Kuhmolaisen verkkosivuilla 5.9.2024. Koska intiaanikesä on totta, iloksesi kukkia, jotka huolimatta viherporopeukalostani rehottavat ihanasti. Ja samaan sarjaan kuuluu mystisen Pekka Strengin "Puutarhassa", ole hyvä: https://www.youtube.com/watch?v=DBHj9bE2Wd0 Kukat ovat hyviä kuuntelijoita!