Rauhankyyhkyt lentoon

 

Miksi Venäjä hyökkäsi samaan slaaviperheeseen kuuluvaan Ukrainaan? Eikö Ukrainan menestys olisi Venäjän menestys. Vainoharhaisuus ja suurvaltakiimako ajoivat mielettömyyteen. Ukrainalaiset eivät ole natseja.

Sodassa tapetaan. Se on väärin. Tosin ukrainalaisille ei anneta mahdollisuutta pasifismiin.

Tulevaisuuden Venäjä ei ole yhtä kuin nyky-Venäjä, joka on Putinin Venäjä. Putinin hallinto on sortuneen sosialismin rauniolla rehottava kleptokratia. Ei voi ajatella, että vastasyntynyt venäläisvauvakin olisi syyllinen sotaan.

Venäjän vallanpitäjät eivät ole halua oppia historiasta, mistä kertoo esimerkiksi Stalinin vainoja tutkivan ihmisoikeusjärjestö Memorialin kieltäminen.

Hälytyskellot soivat, kun toisinajattelijoita surmattiin ja oppositiopolitiikkoja myrkytettiin. Krimin valloitus ja kahdeksan vuotta jatkunut sota olivat väärin. Alamäki sivistymättömyyteen jatkui, kun nuorten valistaminen seksuaalisuuden kirjosta kriminalisoitiin ja perheväkivallasta tehtiin lailla yksityisasia.

Valtion televisiopropaganda pesi venäläisten aivoja. Eliitti saa kahmia omaisuutta, kunhan kansa jotenkuten voi elää elämäänsä. Yltiöisänmaallisuus poltti sopan pohjaan, sytytettiin sota, jota ei saa vastustaa.

 Liikekannallepano vaikutti mielipiteisiin. Onneksi.  

Puheet taktisista ydinaseista ovat mielettömiä, sillä Hirošiman ja Nagasakin pommit olivat taktisia ydinaseita. Maailma tarvitsee rakkautta ja elämän kunnioitusta. Venäjän koululaiset tarvitsisivat rauhankasvatusta, ei nyt palautettua sotilaskoulutusta.

Muutos tulee joskus Venäjälle. Ihmisoikeudet, rehellisyys ja demokratia nostetaan arvoonsa. Tarvitaan kaikkien venäläisten, koulutettujen ja kouluttamattomien kovaa työtä ja rohkeutta. Toivottavasti muutos on veretön. Sitä ennen Venäjän ja Ukrainan tulee neuvotella, lopettaa tappaminen.

Mitä muuta tavallinen kuhmolainen tai kuhmolaistunut kaksoiskansalainen voi kuin toivoa ja rukoilla rauhaa, olla levittämättä Putinin oppeja tai pelkoa sosiaalisessa mediassa ja puheissa. Toivoa ei saa menettää. Lähimmäisiämme ovat sekä venäläiset että ukrainalaiset, joille toivon joulurauhaa Vapahtajamme syntymäpäivänä.

Kolumni ilmestyi Kuhmolaisessa 13.12.2022. Mielessäni olivat Kuhmon kaksoiskansalaiset. Tuskin huokailuni vaikuttavat yhtään mihinkään. Silti rauha on tavoite, mistä ei saa koskaan luopua, ei toivosta, ei väkivallattomuuden ihanteesta. 

Yleisön pyynnöstä tai varmaan joistakin pyynnöistä huolimatta kirjoitan nyt useammin Kuhmolaiseen.