Rinta rottingille, Tapion miehet

Vanhaa suometsää Kieverrysjärveltä,
läheltä rajavyöhykettä. 
Mustikkakorpea.

Siinä kuplassa, missä olen elänyt, naiset ovat metsästäneet, käyttäneet raivaussahaa ja moottorisahaa. Aikani kuljin pyssyn kanssa, kunnes Sauer&Sohn vaihettui kännykkäkameraan. Minusta ei kummoista sahuriakaan tullut, sillä kirjat ja evoluution ihmeet kiinnostivat enemmän kuin hikoilu. Muistona raivaussaha-ajoilta tunnen räjähtävää riemua, kun näen Puolangalla tienvarressa entisen hakkuualan, josta nuorena vapautin toiveikkaat mäntylapset pajun ylivallasta. Kuviolla kasvaa komea kolmoskehitysluokan petäjikkö.

Kuplassani on ollut kaikenlaista ehdottomaan maailmankuvaan sopimatonta. Miehet, tosin eivät kaikki ovat tykänneet kokata. Lapset ovat saaneet valvoa myöhään. Rahanpuute ei estänyt 1970-luvun nälkämaan nuoria hankkiutumasta vaikka peukalokyydillä ulkomaille hankkimaan elämänkokemusta ja rahaa. Ihmiset kuuluivat kirkkoon tai eivät, rakastivat musiikkia tai eivät, viettivät epämääräistä elämää tai kävivät ahkerasti töissä. Tekemisistä ei tehty numeroa. Tai en kuullut numerontekemisiä.

Kuplassani puiden kaataminen on ollut hyväksyttyä, eivät edes paljaaksihakkuut kellistäneet ketään reuhaamaan tai tirauttamaan kyyneleitä. Äiti opetti, että puuta myymällä saadaan rahaa ostaa vaikka kengät. Kuplassa opiskeltiin metsuriksi, metsätalousinsinööriksi, metsänhoitajaksi. 

Ymmärrän heitä, joita lähimetsän yllättävä hakkuu riipoo. Ja heitä, jotka ilmastovallankumouksen nimissä vaativat avohakkuita kiellettäväksi, sillä ihminen uskoo siihen mitä haluaa kuulla. Jos siirryttäisiin ainoastaan jatkuvaan kasvatukseen eli puiden napsimiseen tavoitellen jatkuvaa peitteellisyyttä, metsät kuusettuisivat hitaasti ja korjuuvaurioita ja hyönteis- ja sienituhoja tulisi enemmän kuin jaksollisessa kasvatuksessa eli kasvatus- ja uudistusvaiheen metsänhoidossa. Metsien tuotos putoaisi noin viidenneksellä. Jatkuvasta kasvatuksesta on vain vähän tutkimustietoa. Tuotoksen pieneneminen merkitsee hiilinielun pienenemistä, mikäli menetelmien monimuotoisuus kiellettäisiin.

Tuore tutkimus osoittaa, että metsäojitusten synnyttämät kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumat jatkuvat pidempään kuin aiemmin tiedettiin. Silti Suomen metsien kasvun ihmeestä, hiilivaraston lisääntymisestä on mitattu osan syntyneen niiden hyväkasvuisten soitten ojituksella, joita ei vielä oltu ennätetty pelloiksi ojittaa. Suometsien kokonaistilavuus, puumäärä on 2,5-kertaistunut 1950-luvun 252 miljoonasta kuutiometristä 583 miljoonaan kuutiometriin, ja vuotuinen kasvu 10 miljoonasta kuutiometristä 25 miljoonaan mottiin. Entiset Tapion miehet saavat kulkea rinta rottingilla.

Maailmaa kannattaa katsella enemmän sekä-että-ajattelun, ei joko-tai-ajattelun kautta. Tiedon tuskaa lisäävästä ominaisuudesta huolimatta tutkijoihin, väitelleisiin tohtoreihin voi luottaa enemmän kuin miesmuistiin tai tunnereaktioihin.

Kirjoittaja on feministi ja metsänhoitaja, joka kiittää miehiä aiheen ilmetessä ja kuuhoilee irrallaan Kuhmon metsissä. Tarina ilmaantui Kuhmolaisen sivuille 28.9.2021. 

Itärajan takaa on lompsinut samansukunimisiä,
ilahduin kun huomasin Kuivajärven tien 
varressa teemaa loivasti sivuavan kyltin.

 

 

Sote-veteraani neuvoo

Yksi maailman kauneimmista kylistä, Pano Lefkara
ylhäältä päin. Tiukat rakennusmääräykset 
ovat taanneet vanhan rakennuskulttuuriin säilymisen.

Yhteisön sivistystä mittaa se, kuinka hyvin sairaat, vanhat, avuttomat ja elon tiellä sortuneet kohtalostaan huolimatta voivat.

Rahaa Suomi käytti v.2019 soteen 72,1 miljardia euroja, mistä sairauden ja terveyden osuus oli 32 %, vanhuuden ja perhe-eläkkeiden 45 %, perheen ja lapsien 10 %, työttömyysturvan 5 %, asumisen 3 %, muun turvan ja hallinnon 5 %. Työnantajat rahoittivat menoista 31 %, valtio ja kunnat 49 %, sosiaalivakuutukset 14 % ja sosiaalirahastojen tuotot 6 %. Erikoissairaanhoito maksoi yli kaksi kertaa enemmän kuin perusterveydenhuolto.

Kainuun hallintokokeilussa kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut koottiin maakuntaan. Raja-aita erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä kaatui. Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan aiemmin sairaanhoitopiirin aikana rahojen vuoden lopulla vähetessä potilaita makuutettiin pitempään keskussairaalassa. Toi isomman laskun. Raja-aidan kaato esti osaoptimoinnin. Maakuntaveroa pohdittiin. Verohallinnon edustajat tyrmäsivät idean. Kolmas verottaja merkitsisi veronkannon kustannusten kasvua, ja kansalaisten ymmärrys verotuksesta sumenisi. Kokeilun hyviä puolia oli se, että kunnilla oli sananvaltaa kokeilun talouteen. Typerää oli luoda kolmas porras eli yli kuntarajat toimiva kolmas taso terveysasemien ja keskussairaalan väliin. Perusongelmaa ei selätetty, sillä ikääntyvän Suomen sote-kustannukset kasvavat. Se ei korjaudu verottajien määrää lisäämällä, vaan rahaa lisäämällä. Valtioneuvosto tuntuu unohtaneen Kainuun kokeilun. Oliko pohjoinen väärä ilmansuunta luoda uutta?

Lääkäriliiton mukaan julkiselle puolelle tarvittaisiin tuhat lääkäriä lisää. Johtamista ja työoloja tulee kehittää. Kun perusterveydenhuolto hoidetaan hyvin, estetään kalliin erikoissairaanhoidon tarpeen kasvu. Australiassa hoitajamitoitusta väljennettiin eli hoitajiin käytettiin enemmän rahaa ja kokonaiskustannukset pienenivät. Hoitajilla oli aikaa hoitaa esimerkiksi leikkauspotilaat kuntoon, komplikaatiot vähenivät.

Pyytämättä neuvon. Älkää keksikö kolmatta verottajaa. Varatkaa riittävästi voimaa perusterveydenhuoltoon, se raha maksaa itsensä takaisin. Yksityiset terveyspalvelut saa jättää vakuutettujen ja varakkaiden palvelijoiksi ilman verosatsausta, sillä tärkeintä on pitää julkisilla varoilla toimivat päivystys ja huippusairaalat iskukunnossa.

Me veronmaksajat olemme gallupeiden mukaan valmiita maksamaan palkoistamme ja eläkkeistämme veroa, kun tiedämme mihin raha menee. Veronmaksajien määrä voi kasvaa nykyistä älykkäämmän maahanmuuttopolitiikan ansioista. Mallia voi ottaa Sveitsistä, jonne maahanmuuttajia on jo pitkään otettu työikäisten vajetta paikkaamaan. Maahanmuuttajat palautuvat usein kotimaahansa eläkkeelle. Kieliopintoja ja hoiva-alalle töihin, ja verotettavienkin määräkin kasvaa. 

Kolumni julkaistiin Lapin Kansassa 13.9.2021. Sisareni mies Andreas nimesi hiljan edesmenneen Mikis Theodorakiksen viimeiseksi suureksi kreikkalaiseksi, hänen muistolleen linkki ehkä tunnetuimpaan teokseensa. Sanotaan, että hän yhdisti neroudellaan kreikkalaista kansanmusiikkia ja Bysantin perinnettä, huippulahjakas ihmisen tunteiden tulkki, ikuinen muisto Kreetan miehelle.

https://www.youtube.com/watch?v=36dJma9KDL8

Aurinko nousi puoli seitsemältä Pano Lefkaran 
kukkuloille viime viikolla. Kiitos pikkusiskolle
täysihoidosta