keskiviikko 28. huhtikuuta 2021

Tarinoiden vaarat


 

Ihmiset ovat aina tarinoineet, kokoontuneet nuotion, takkatulen ja viitisenkymmentä vuotta pöllöruudun ääreen. Tarinat eivät ole vain viihdettä, saattavat olla puppua. Nykysuomalaiset elävät internetin ja sosiaalisen median tarinoissa.

Sana narratiivi on hauska. Sivistyssanakirjan mukaan se tarkoittaa kertovaa esitystä jostain asiasta, selostusta, kertomusta, joka heijastaa ja tukee jonkun tai jonkin arvoja ja tarkoitusperiä. Minua viehättää myös narratiivin alun viesti. Moni voi narrata kertoessaan tarinaansa tietämättään tai tietoisesti.

Tohtori Maria Mäkelä johti 2017 - 2020  Koneen säätiön rahoittamaa tutkimushanketta Kertomuksen vaarat. Hankkeessa selvitettiin, miksi ja miten kertomuksesta tuli hyvinvointia ja yhteiskunnallista osallistumista määrittävä muoto, mitä riskejä tähän liittyy ja miten tutkijat voivat lisätä ymmärrystä kertomusten voimasta ja vaaroista. Projekti keskittyi kokemuksellisen puheen, sosiaalisessa mediassa tapahtuvan itsestä kertomisen, tunteita herättävien ja elämäntyyliä rakentavien ”mallikertomusten” jakamisen sekä kertomusten yhteiskunnallisen ja poliittisen hyötykäyttöön. Hanke tuotti julkaisuja, joiden lista käy ilmi sen verkkosivuilta.

Nykytarinoiden maailmassa yksilöllisyys korostuu. Arvostamme oman näkemyksen muodostamista lähes mistä tahansa asiasta, vaikka kukaan meistä ei voi olla joka alan asiantuntija. Asiantuntijoiden, viranomaisten ja tutkijoiden mollaaminen on tuttua Galileon ajoista saakka. Puistattavimmat esimerkit tulevat rokotusvastaisuudesta. Kun Samoalla kaksi pienokaista menehtyi hiljan MPR- eli tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokotteen saatuaan, paratiisisaaren vanhemmat säikähtivät myös ”rokotekriittisten” yllyttäminä eivätkä enää tohtineet rokotuttaa lapsiaan. Kymmenen kuukautta kestäneen perusteellisen selvitystyön tulos oli, että kaksi surullista lapsikuolemaa johtuivat rokottajien inhimillisestä virheestä, laimennin oli vaihtunut lihasrelaksanttiin. Selvitystyön aikana 80 pientä samoalaislasta kuoli tuhkarokkoon.

Rokotusvastaisuus viestii paitsi epäluottamuksesta myös halusta saada ymmärrystä, tulla kuulluksi, kuulua joukkoon. Esimerkiksi autististen lasten vanhemmat saattoivat jäädä takavuosina vaille selitystä lapsensa tilasta, ja rokotevastaisten heimo tarjosi yksinkertaisen, mutta perusteettoman syyn rokotteista. Mikään tutkimustulos ei ole kyennyt horjuttamaan tämän uskomuskunnan luulotteluja, joista yksi on koronapandemian haitattomuus, toinen rokotteiden riskien liioittelu.

Onneksi nuoriso ei niele sosiaalisen median ja verkkolehtien kommentaattoreiden tarinoita. Suomi on luottamusyhteiskunta, kynsin hampain pitäkäämme kiinni siitä. Puolueeton tutkimus, nuhteettomat viranhaltijat, tutkimusta ja viranomaisvalmistelua kunnioittavat poliitikot takaavat sen.

Kirjoittaja tuli surulliseksi kuultuaan Kuhmossakin levitetyn rokotusten vastustuslööperiä

Perätysten tulivat pakinat, tämä julkaistiin Kuhmolaisessa 29.4.2021. Ylhäällä Lammasjärven avantouintipaikan tarinaa tältä keväältä, terveyskylpylän allas sen kun kasvoi ilmojen lauhtuessa

Ja koska on ihan kohta Vappu, sen kunniaksi Bellmannia, olkaa hyvä, Fredmannin epistoloista Vila vid denna källä, sitä tehkäämme:
https://www.youtube.com/watch?v=8qQJYM8jFLY


Hannu Kyllösen veistämä karhu
sai jo 2017 nimekseen 
Iita Muinonen, ja hänet
lakitetaan joka vappu.
Kuva v.2020. Koronaa yhä.

 


Kysymyksiä pöljyydestä ja julmuudesta

Eroottinen outolintu 
oma väritystehtävä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suomalaiset lihovat tasaisen taulukon vauhdilla. Kun 2–6-vuotiaista tytöistä 17 prosenttia ja pojista 27 prosenttia on ylipainoisia, nuorista 18–29-vuotiaista aikuisista naisista jo 35 ja miehistä melkein puolet eli 47 prosenttia. Yli 30-vuotiaista suomalaisista aikuisista heitä on 63 prosenttia naisista ja 72 prosenttia miehistä. Tuoreen tutkimustiedon mukaan laihtua voi pysyvästi vain lihavuusleikkauksella. Miksi karamelli- ja sipsipussien koko kasvoi jättimäiseksi? Miksi sokerisia virvoitusjuomia myydään isoissa pulloissa ja kaksin kappalein tarjouksena? Pitäisikö painoindeksin ja terveyden vaarantaville tuotteille määrätä vielä isompi haittavero?

Kun 2010-luvulla melanoomaan sairastui 1500 suomalaista, vuonna 2025 melanooman arvioidaan saavan 2300 ihmistä vuodessa. Tärkein syy on ihon palaminen auringossa esimerkiksi aurinkolomilla. Melanoomista 95 prosenttia arvioidaan olevan ehkäistävissä järkevällä suhtautumisella auringonvaloon. Miksi me pökiöt paistattelemme itsemme sairaaksi?

Jos lapsesi haukkuu naapurin vekaraa, menet nuhtelemaan. Kun Joe Biden sanoo Vladimir Putinia tappajaksi, kuka häntä nuhtelee? Eikö näiden poikain kannattaisi istua ja sopia nokkapokkansa, lopettaa sekä USA:n rasismi ja holtiton pyssyjen paukuttelu että Venäjän Krimin maanryöstö ja toisinajattelijoiden kurmuutus?

Sodat ja valtion väkivalta ovat vähentyneet maailmassa. Miksi joissakin maissa kuolemanrangaistusta yhä käytetään? Miksi soditaan, vaikka se uususkonto ekonomian ja MA Nummisenkin oivalluksen mukaan tulee niin kalliiksi?

Miten maailma paranee twiittailemalla ja kuittailemalla? Mahtuuko 280 merkkiin viisautta?

Eurooppaa mm Bachin, Beethovenin, Goethen ja Böllin, säveltäjien ja kirjailijoiden työllä sivistänyttä Saksaa voi nimittää jättibordelliksi. Maan 240 000 prostituoiduista on 230 000 kansalaisuudeltaan muita kuin saksalaisia. Suurin osa elää Saksan siveyspoliisin mukaan pakkotyönomaisissa oloissa. Miksi ihmistä yhä saa laillisesti myydä ja ostaa?

Miksi suomalainen media salonkikelpoistaa aiemmin valkoiseksi orjakaupaksi kutsuttua ilmiötä julkaisemalla artikkeleita luksusseksinmyyjistä, joita on vain muutama prosentti alan ammattilaisista? Antaisitko vaikka aikuistuneenkin tyttäresi seitsemään kertaan vuorokaudessa rahasta raiskattavaksi? Ryhtyisitkö itse moiseen, vaikka oletkin mies, koska miesprostituutiota on? Miksi köyhä tyttö tai nainen on niin arvoton, että hänet voi pakottaa kehon ja mielen särkevään kurjuuteen? Miten naisen emätin voisi kestää kymmeniä penetraatioita peräjälkeen?

Miksi pikkutyttöjen sukupuolielinten silvontaa ei ole maailmassa saatu loppumaan vaikka se voi viedä heiltä erotiikan nautinnon ja vaikeuttaa synnytyksiä? 

Kolumni julkaistiin Lapin kansassa 28.4.2021. 

Lähestyvän vapun kunniaksi mutta kirjoituksen teeman vuoksi hieman hillitympiä Teekkaritorvia, olkaa hyvä: https://www.youtube.com/watch?v=8lYpCiN_F4I

Ps esikoiseni Aili soittaa klarinettia, kiitos opettajat Esko Parikka Rovaniemeltä ja Arrigo Kristian Blom Kuhmosta hänen elämänmittaisesta harrastuksestaan ja kiitos Kuhmon mainio musiikkiopisto! 

lauantai 10. huhtikuuta 2021

Huhtikuun parhaat naurut


Huhtikuu heittää välistä aurinkoa, välistä räntää niskaan. Eilen, kirkkaan viikon perjantaina vielä sai kiitää telluilla pitkin Lentuaa, nyt en tiedä mitä tekisin, odottaako seuraavaa räntäkuuroa ja jatkaako Niillas Holmbergin kirjan lukemista vai painellako ulos, teräslapiolla pikku ojia kaivelemaan tai tuhkaa nakkelemaan, kumpikin talollisen hupsuja pikku hommia. Tellut, teräsreunaiset telemark-sukset ovat palvelleet hyvin myös täysin litteillä Kainuun järvijäillä jo 24 vuotta. 

Olen perinjuurin landepaukku, mettäpörrö vai miten sitä voikaan mäntymetsien keskellä elellyttä, nuotiosavua ikänsä hengittänyttä ja tuulen tuiverrusta rakastavaa aina vaan erakommaksi muuttuvaa naiseläjää kutsua. 

Uuentalon Tarmo, Pellon Ponnen kantava voima ja lahjakas twistaaja ilahdutti minua eilen Kauppalehden linkillä. Kemiläinen rakennusyrittäjä Mikko Kurtti sai minut nauramaan pitkään ja hartaasti! Toivon, että rakkaitten helsinkiläisten ystävieni huumorintaju kestää sekä Kurtin kirjoituksen että minun kikatukseni. 

En perimmiltään jaksa tajuta, miksi suomalaisilla on tarve leimailla eri osissa maata asuvia eläteiksi, valtion tuella eläviksi jne. Sivistysvaltio kouluttaa kaikki, myös meidät kovapäisimmät lapsensa ilmaiseksi, ja haetanneeko tuo. Tosin minua arveluttaa oppivelvollisuuden venytyksen jälkeen, mihin kuhmolaiset 16-vuotiaan kovapäät oikein joutuvat, kun paikkakunnalla on vain lukiokoulutusta tarjolla. Moni ei ole vielä 16-vuotiaan kypsä lähtemään edes Kajaaniin asustelemaan vanhempien hyvästä kaitselmuksesta.

Linkki Kurtin mietteisiin paperinpyörittäjien kylästä seuraa tässä, kiitos Tare, keep on running, rocking and loving vai miten se nyt menikään...

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-etelareunalle-on-syntynyt-paperinpyorittajien-kyla-jossa-ei-ole-juuri-mitaan-omaa-juomavesikin-tuodaan-muualta/34cb41a8-b166-41ff-b148-41ba2fbd07d4

PS 14.4.2021: Kauppalehti näyttää rajanneen lukuoikeudet vain tilaajille - liekö juttu ollut niin suosittu. Pahoittelen, linkki ei siis enää toimi. 




 

torstai 1. huhtikuuta 2021

Mitä ilmastonmuutoksesta pitäisi ajatella

 

Uskon tieteeseen. Ilmastonmuutosta on käytetty aatteiden ajamiseen denialisteista huuhaahurjiin suojelijoihin.  Yksi luku pysäytti maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalaksen kirjassa Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin. Ilmakehän metaani- ja hiilidioksidipitoisuudet eivät ole viimeisten 800 000 vuoden aikana olleet yhtä korkealla kuin ne nyt ovat.

Pakkasten paukkuessa moni mietti, että mitä ne ilmastonmuutoksesta höpäjävät. Kun kesät lämpiävät, potut kasvavat isoiksi ja tädin etelästä tuomat perennat pärjäävät. Muistellaan myös muinaisia mullistuksia, sillä maapallon ilmasto on muuttunut usein. Ilmasto on eri asia kuin sää, joka vaihtelee.

Jos maapallolle vuosimiljoonien kuluessa kehkeytynyt kasvipeite ei olisi tuottanut suojaavaa kasvihuonekaasukerrosta, elämä maapallolla olisi mahdotonta kylmyyden takia. Teollistumisen ja fossiilisten polttoaineiden käytön aikana kaasupeitosta on tullut liian paksu.

Lämpötiloja on mitattu 1850-luvulta. Maapallon keskilämpötila on vuoteen 2019 mennessä noussut +1,1 astetta ja Suomessa kaksi astetta.  Pohjoisessa muutos eteneekin kaksi kertaa nopeammin. Jos sama jatkuu, pohjoisen pallonpuoliskon talven keskilämpötilat nousevat 3 – 9 astetta. Huovista mukaillen tämä olisi isku vasten puunkorjaajien kasvoja, sillä maa tuskin routaantuisi talvihakkuita varten. Suomessa metsänrajan on todettu siirtyneen pohjoisemmaksi. Pieneltä tuntuvaa keskilämpötilan nousua tehokkaammin ovat herätelleet myrskyt, tulvat sekä pitkät hellejaksot. Olemme jo ehkä kokeneet osaksi ilmastonmuutoksen aiheuttaman pakolaisaallon muuan vuosi sitten. Välimeren alue kärsii kuivuudesta, mikä vaikeuttaa maanviljelyä ja luo nälänhätää.

Ylettömät päästöt ovat 90-prosenttisesti kotoisin kivihiilen, öljyn ja maakaasun käytöstä. Loppu tulee tropiikin metsien hävittämisestä mm rehutuotannon takia. Lentoliikenteen osuus on 2 %, laivaliikenteen 7 % ja maantieliikenteen 20 – 30 %. Päästötilastojen kingi on Kiina (28 %), kakkosena tulee USA (15 %), Euroopan maiden yhteenlaskettu osuus on 9 %, pistesijoille yltävät Intia (7 %) ja Venäjä (5 %). Suomen osuus on 1,5 promillea.

Suomen metsävaranto on kasvanut 1,7-kertaiseksi vuoden 1970 jälkeen, joten meillä on puhtaat jauhot pussissa. Pohjoisen metsät ovat merkillinen koneisto: kun niitä ravakasti hakataan ja uudistetaan, ne tuottavat lisää biomassaa tulevina vuosikymmeninä nielemään hiiltä hakattuja ja kasvussa hiipuneita metsiä tehokkaammin.  

Montrealin sopimuksella v.1987 onnistuttiin torppaamaan 1980-luvulla havaittu otsonikato, jota lisäävien freonien käyttö kylmälaitteissa saatiin suitsittua. Pariisin ja Kioton ilmastosopimukset viittaavat hyvään. Sotkun siivoamiseen ovat lopulta havahtuneet Aasian isot taloudet. Yritys- ja julkinen talous eivät kestä ennustettavuuden katoamista lisääntyvien katastrofien takia. Ilmastonmuutoksen huomiotta jättäminen tulee tutkitusti kalliimmaksi kuin teknologian valjastaminen päästöjen vähentämiseen.

Kuhmolainen saa surutta juoda paikallisen viljelijän tuottamaa maitoa, pistellä kotimaiset lihapullansa, tehdä puukauppoja ja kulkea rinta rottingilla Kuhmo-yhtiön ja ehkä jo tehtävänsä tehneen Woodpoliksen ja niiden vanavedessä purjehtivien puutuoteyritysten uraauurtavasta työstä hiilivarastojen kasvattajina. Pahismaiden tuotteet voi jättää ostamatta. Kun isovanhemmat körryyttivät hevosella markkinoille, lastenlastenlapset ehkä autoilevat suomalaisen yhtiön tuottamaa biokaasua käyttäen, pitävät drooneja kauppakasseina ja asuvat puuelementeistä tehdyssä talossa. Vai mitä Sinä mietit tulevasta?

Kirjoittaja kiittää Kuhmon mainiota kirjastoa ja sen työntekijöitä hyvästä palvelusta. Tarina julkaistiin Kuhmolaisessa Suurena torstaina eli kiirastorstaina 1.4.2021.

Reippauspalkintona lukijalle linkki Bachin ihanaan Air-teokseen, siihen ei voi kyllästyä:

https://www.youtube.com/watch?v=rrVDATvUitA