Arvokeskusteluja

Ostin oitis Veikko Huovisen kirjan ”Viime talvi, arvokeskusteluja” sen ilmestymisen jälkeen v.1998. Huovinen oli huomannut, että arvoista keskusteltiin. Suomen selviydyttyä lamasta yrityksissä ja julkisissa organisaatiossa ryhdyttiin innokkaasti laatimaan strategioita, ehkä toivoen, ettei syöksykierre enää yllättäisi. Tehtiin visioita, missioita, nimettiin arvoja. Kah, mikäpä hänessä. Arvojen määrittely tosin arvelutti minua, sillä jokseenkin jokaisessa puulaakissa huonekaluliikkeestä ministeriöön kansakuntamme kirkkaat aivot päätyivät hyvin samanlaisiin arvoihin. Arvostamme luotettavuutta, avoimuutta, kestävyyttä, tuloksellisuutta, asiakasläheisyyttä. Mietin myös, voiko kahden kansankirkon maassa, missä kristinusko on vuosisatoja ohjannut ajattelua, ylipäätänsä olla tarpeellista mennä ihmisten johtamisessa niin syvälle kuin arvoihin. Useimmiten arvot lentävät ensimmäisenä ikkunasta ulos, kun talouden sykli tai pienemmät pöljyilyt vievät alamäkeen. Kun paja pannaan kiinni ja verokortteja palautetaan, avoimuus tuntuu tarpeettomalta sananhelinältä.

Löytyykö Lentualta arvoja, jos oikein etsitään, jos vaikka irrottaudutaan Sikoniemen basecampilta ja tämän rantuuksien kiertelijän jähmeistä aatoksista.  Jos edetään Konstan mietintäluodolle, Selkäkarille, niin eiköpä. Lentualta-nuorimuksen koko henkilökunta polskutteli alkuviikosta nauttien suomalaisten veronmaksajien viisaudesta Rovaniemen kaupungin Vesihiisi-uimahalllissa ja loi luotettavasti, avoimesti, nopeasti ja huomattavan yksimielisesti yritykselle toivottavasti asiakasläheiset arvot. Halu on tuottaa iloa. Eikä hötkyillä. Eikä mesoa tyhjänpäiväisiä. Joten arvoiksi nimettiin hiljaisuus, hitaus ja hilpeys. Hi-hi-hi. Kelpaako?

Puuelementeistä apua muuttuvaan kaavoitukseen

Viime vuosi jää historiaan vilkkaimpana rakentamisen vuonna 40 vuoteen. Kesämökit ja suurin osa omakotitaloista tehdään puusta, satoja puukerrostaloja on rakenteilla, hirsi- ja nyt myös puuelementtikoulut ja –päiväkodit kiehtovat kuntapäättäjiä esimerkkeinä Pudasjärven hirsikampus ja Kuhmon Tuupalan puukoulu. Sekä ulko- että sisäilmaongelmat, ilmastonmuutos ja nopeasti rakennettujen betonielementtitalojen kosteushaitat ovat saaneet rakennuttajat innostumaan puusta. Puun hiilijalanjälki tukee ilmastonmuutoksen vastaista työtä, puu on terveellinen materiaali, kun kuivaketjusta pidetään huolta. Paitsi uudis- niin myös peruskorjaus- ja täydennysrakentamisessa puuelementit puolustavat paikkaansa esteettisyyden, energiatehokkuuden ja työn nopeuden takia. Münchenin tekninen yliopisto ja nyttemmin norjalaiset ja Aalto-yliopisto ovat tutkineet, että betonirakenteen päälle asennettu puuelementti parantaa energiatehokkuutta.

Ei ole sattumaa, että jo yli miljardin liikevaihdon puutuoteyritys Binderholz on rantautunut Pohjois-Karjalaan. Suomalainen puu on oiva raaka-aine. Aikoinaan norjalaiset ja saksalaiset perustivat Suomeen ensimmäiset vesisahat.  On mielenkiintoista seurata, toistuuko historia keskieurooppalaisten ja kiinalaisten investointien myötä.

Perjantain 19.1.2018 Lapin biotalouden huippukokouksessa keskusteltiin puurakentamisesta. Rovaniemen kaupunginarkkitehti Tarja Outila toi esille kaavoituksen muuttumisen, sillä kaavaratkaisuja ei enää voi tehdä pysyviksi. Nopeatempoinen aikamme muuttaa sekä rakennusten että asutus- tai teollisuusalueiden luonnetta niin usein, että rakennuksilta odotetaan muunneltavuutta, modulaarisuutta. Puuelementit voivat merkitä muunneltavuudessaan ratkaisua. Kemiin on syntymässä uusi elementtitehdas Kuhmon CrossLamin ja pohjalaisinvestointien rinnalle. Liiketoiminnalle voinee ennustaa hyvää kasvua.