Ostin oitis Veikko Huovisen kirjan ”Viime talvi, arvokeskusteluja” sen
ilmestymisen jälkeen v.1998. Huovinen oli huomannut, että arvoista keskusteltiin.
Suomen selviydyttyä lamasta yrityksissä ja julkisissa organisaatiossa
ryhdyttiin innokkaasti laatimaan strategioita, ehkä toivoen, ettei syöksykierre
enää yllättäisi. Tehtiin visioita, missioita, nimettiin arvoja. Kah, mikäpä hänessä.
Arvojen määrittely tosin arvelutti minua, sillä jokseenkin jokaisessa
puulaakissa huonekaluliikkeestä ministeriöön kansakuntamme kirkkaat aivot
päätyivät hyvin samanlaisiin arvoihin. Arvostamme luotettavuutta, avoimuutta,
kestävyyttä, tuloksellisuutta, asiakasläheisyyttä. Mietin myös, voiko kahden
kansankirkon maassa, missä kristinusko on vuosisatoja ohjannut ajattelua,
ylipäätänsä olla tarpeellista mennä ihmisten johtamisessa niin syvälle kuin
arvoihin. Useimmiten arvot lentävät ensimmäisenä ikkunasta ulos, kun talouden
sykli tai pienemmät pöljyilyt vievät alamäkeen. Kun paja pannaan kiinni ja
verokortteja palautetaan, avoimuus tuntuu tarpeettomalta sananhelinältä.
Löytyykö Lentualta arvoja, jos oikein etsitään, jos vaikka irrottaudutaan Sikoniemen basecampilta ja tämän rantuuksien kiertelijän jähmeistä aatoksista. Jos edetään Konstan mietintäluodolle, Selkäkarille, niin eiköpä. Lentualta-nuorimuksen koko henkilökunta polskutteli alkuviikosta nauttien suomalaisten veronmaksajien viisaudesta Rovaniemen kaupungin Vesihiisi-uimahalllissa ja loi luotettavasti, avoimesti, nopeasti ja huomattavan yksimielisesti yritykselle toivottavasti asiakasläheiset arvot. Halu on tuottaa iloa. Eikä hötkyillä. Eikä mesoa tyhjänpäiväisiä. Joten arvoiksi nimettiin hiljaisuus, hitaus ja hilpeys. Hi-hi-hi. Kelpaako?
Löytyykö Lentualta arvoja, jos oikein etsitään, jos vaikka irrottaudutaan Sikoniemen basecampilta ja tämän rantuuksien kiertelijän jähmeistä aatoksista. Jos edetään Konstan mietintäluodolle, Selkäkarille, niin eiköpä. Lentualta-nuorimuksen koko henkilökunta polskutteli alkuviikosta nauttien suomalaisten veronmaksajien viisaudesta Rovaniemen kaupungin Vesihiisi-uimahalllissa ja loi luotettavasti, avoimesti, nopeasti ja huomattavan yksimielisesti yritykselle toivottavasti asiakasläheiset arvot. Halu on tuottaa iloa. Eikä hötkyillä. Eikä mesoa tyhjänpäiväisiä. Joten arvoiksi nimettiin hiljaisuus, hitaus ja hilpeys. Hi-hi-hi. Kelpaako?