Tatuoinnin autuudesta

 

Kuivuus oli ollut haittana,
joitakin tuli, tässä
pesulla ennen ryöppäystä

Saatoin olla erilainen nuori, nyt olen kai erilainen muori. Hätkähdin Kuhmon tatuointitapahtuman uutisointia.

Ihminen on kautta historian halunnut koristautua. On ripustettu höyheniä, kukkia ja pedon hampaita kehoon, puristettu jalkateriä tiukkaan pakettiin, maalailtu ja tatuoitu. Maorit värjäilivät koko kehonsa maan väreillä myös ihoon tatuoiden.

Lävistyksiäkin ihmiset ovat ottaneet läpi aikojen. Muuan lääkäri tuumi, että jokseenkin kaikki muut paikat, kasvot, maha, suu, huulet, genitaaleista puhumattakaan ovat kehnoja lävistyskohteita rustoisia korvanlehtiä lukuun ottamatta. Lävistykset muhittavat jopa pysyviä tulehdustiloja. Lääkärilehdissä on raportoitu ikävistä amputaatioista.

Tatuointeja ottavat noin 18–35-vuotiaat. Olen nähnyt kuin sinistyneitä kauniita nuoria ihmisiä, joiden iho on kauttaaltaan tatuointien peitossa. Tunnustan muorina pohtineeni, miltä näyttävät, kun läskistyvät kuten minä, laihtuvat kuten moni ikätoveri tai saavat kunnon rypytyksen kuten me kaikki iän myötä.

Tuntuu oudolta, että ihon alle tikattava kemikaali voisi olla haitatonta. Kaivelin, mitä tatuoinnista tiedetään.

Tatuointi- ja kestopigmentointivärit koostuvat useista kemikaaleista. Ne voivat sisältää vaarallisia aineita. Vaaralliset aineet voivat aiheuttaa ihoallergioita tai vakavampia haittoja kuten geneettisiä mutaatioita ja syöpää. Mustepigmentit voivat myös siirtyä mm imusolmukkeisiin ja maksaan.

Apuun rientää Euroopan Unioni. Sen kemikaalivirasto sijaitsee Suomessa. Suomen bruttokansantuote olisi vuosittain noin -18,5 miljardia pienempi, jos Suomi ei olisi jäsen.

EU säätelee tatuointikemikaaleja, joten krooniset ihoallergiat, vakavat vaikutukset kuten ihmisen DNA-muutokset tai vaikutukset lisääntymisjärjestelmän häiriöihin vähenevät. Ollos huoleton, tatskaaja, Unionis´ valveill´on.

Vai olisiko tatuointi vain yksi evoluution mekanismi väestönkasvun rajoittamiseksi, tuumii muori virnistellen ja odottaa närkästyneiden vastaväitteitä.

Ihmettelin hieman Kuhmolaisen kritiikitöntä tatuointiuutisointia, siitä heräte tähän. Mutina julkaistiin Kuhmolaisessa 27.5.2024. Höysteeksi Buddy Guy, jonka ihana levypakkaus tuli juuri postin kautta pistämään Lentuan rannan ihan bluesiksi  https://www.youtube.com/watch?v=0zhV99Bvrgg

Yrmyille ministereille

 

Kuhmo-talon antia: Johannes Ruotsalainen
ja Pietari Willey alias Carvalacciduo
säestivät Pekka Mikkolaa 
äitienpäiväkonsertissa.

Sääntelyn hallitsemattoman purkamisen ja pankkikriisin takia Suomessa koettiin 1990-luvulla kovia kohtaloita. Valuuttalainoihin uskoneet yritykset kompuroivat konkurssiin, työttömyys roihahti. Lapset kärsivät. Ikätoverit tuntevat velkavankeuteen joutuneita, köyhän lapsuuden murjomia ja jopa itsemurhatarinoita.

Laman hoidon seurauksia ei Nokia-huumassa tutkittu kunnolla. Osan kokema kärsimys unohtui. Velanottoa pitää hillitä, korkomenot kun kasvavat. Silti tulevaisuuden toivot, lapset pitäisi säästää.

Euroopan unionin ohjeessa julkisen talouden alijäämä saa olla enintään kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisen talouden velka saa olla enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sääntöjen rikkominen johtaa kirjeenvaihtoon ja pahimmillaan nollasakkoihin.

Säännösten kolme prosenttia on yhtä hihasta vedetty asia kuin viinihifistelijöiden adjektiiviryöppy nousuhumalassa.

Ekonomistit kuten itävaltalainen Heimberger (HS 30.4.2024) ja kotimainen Sixten Korkman jatkuvasti varoittelevat Eurooppaa kilpailukyvyn menettämisestä, mitä epäonnistunut finanssipolitiikka ja perusturvan leikkaukset ilman vaikutusarviointia merkitsevät. USA mättää rahaa yrityksille kilpailukyvyn takia, siinä katsannossa hallitusta voi onnitellakin.

Onko kirjeenvaihto Brysselin kanssa pahempaa kuin heikko-osaisten piinaaminen? Unionin jäsenmaista 17 rikkoo nyt sääntöjä. Onko joutuminen Ranskan kanssa samaan seuraan noloa?

Köyhissä perheissä elää Suomessa 121 000 lasta. Määrä kasvaa 17 000:lla mm asumistuen ja työttömyysturvan lapsikorotusten leikkausten takia. Onko varaa menettää yhdenkään, vaikka köyhään perheeseen syntyneen isänmaan toivon tulevaisuuden uskoa? Samalla lisätään järjestysvoimia, sillä mitäpä toivon menettäminen muuta tuo kuin häiriköintiä.

Johtamisoppi nimeltä toivon johtaminen katosi. Ministerit yrmyilevät, mikä vähentää uskoa tulevaisuuteen. Venäjän ikeestä, kulkutaudeista ja sodista selvittiin toivoa johtamalla, ja siihen ei sovi lasten elinolojen heikentäminen.  Siinä mielessä oli kiva kuunnella 2.5. Kuhmossa hallituspuolueen kansanedustaja Jarno Limnelliä, joka uskoi toivoon. Kunpa se koskisi kaikkia.

Ärsyttelyni julkaistiin Kuhmolaisessa 14.5.2024. Kuva on Pekka Mikkolan ja Carvalacciduon Äitienpäiväkonsertista, huippumuusikkoja kuhmolaisten ilona. Mikkola lauloi Leif Wagerin tunnetuimman, Serenadin, J Karjalaista, Jukka Kuoppamäkeä rumba-sovituksena, John Denveriä perinteisten äitienpäivälaulujen lisäksi. Liikututtiin kovasti. Teille iloksenne John Denveriä, olkaa hyvä:  https://www.youtube.com/watch?v=RNOTF-znQyw