Avoin kirje Sinulle, koronarokotuksen laiminlyönyt

Maija Pennan upea leiketyö kutsuu 
julisteessa Oli joita -taidenäyttelyyn
Kuhmo-talolla marraskuulla 2021

Kun korona levisi ihmiskuntaan ja tietoisuuteen, lääkäri soitti sukulaisvanhukselleen varoittaakseen. Hän kertoi, ettei ollut koskaan nähnyt niin pahoja keuhkokuvia kuin koronan vaikeaan muotoon sairastuneilla. Pandemiapäällikkö O-P Koukkarin mukaan hyvinvointimme perustuu hygieniaan ja rokotteisiin. Olen jyrkästi samaa mieltä kuunneltuani vanhojen kertomaa riutuvista ja kuolevista ihmisistä ennen rokotteiden aikaa.

Nuorten koronarokotekriittisyyttä on ennätetty tutkia. Suurin motiivi kieltäytymiselle on huoli omasta turvallisuudesta. Pelätään, ettei tarjolla olevia rokotteita ole riittävästi tutkittu ja että ne voisivat aiheuttaa sivuoireina ikäviä haittoja. Ihmiset, jotka kantavat huolta myös toisten ihmisten, vanhusten, immuunipuolustukseltaan puutteellisten, ylipainoisten turvallisuudesta, ovat ottaneet rokotteen. Jätän salaliittoteoreetikot ja sirujen pelkääjät omaan arvoonsa, sillä moista humpuukia ei kehtaa asiallisen lehden palstalle lapioida.

Tutkimustietoa kertyy nyt poikkeuksellisen suuresta aineistosta koko maailmasta. Rokotteen saaneet eivät sairasta vaikeampaa tautimuotoa, rokottamattomat sairastavat joko lievän tai vakavamman muodon. Molemmat ryhmät voivat levittää virusta. Vielä ei tiedetä tarkasti, kuinka kauan kahden rokotteen suoma immuniteetti kestää, mutta vaikean tautimuodon niiden kerrotaan estävän.

Kaikki joutuvat kohtaamaan viruksen. Moni pitääkin pahimpana riskinä sitä, että veisi viruksen jollekin, jonka keho ei sitä kestä. Vielä pitkään joutunemme tälläämään maskeja naamalle, kurkkimaan koronavilkkua ja miettimään mihin kannattaa osallistua.

Rokottamattoman riski päätyä sairaalahoitoon on moninkertainen kahdesti rokotettuihin verrattuna. Ikääntyvien, 50–79-vuotiaiden rokottamattomien sairaalahoitoon joutumisen riski on 18-kertainen,  keskimäärin 14-kertainen. Rokottamattoman riski kuolla koronavirukseen on seitsenkertainen.

Hyvä tähän saakka lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon ja armeijan rokotusten turvaama suomalainen, iäkäs tai nuori. Sukuusi tai ystäviisi kuuluu varmasti riskiryhmäläisiä. Ehkä olet päättänyt jättää asiantuntijoiden kertoman, tutkitun tiedon huomioimatta, et ehkä aio karttaa ihmisten tapaamista. Saat todennäköisesti koronan jossakin muodossa. Moni vakavasti sairastunut on kääntänyt kelkkansa teho-osaston vuoteella, mutta sitten onkin liian myöhäistä.

Toivon, ettei viestini syyllistä Sinua liikaa. Vain sopivasti. Onneksi Sinutkin hoidetaan, jos sairastut. Uskonet ehkä sairaalaan joutuessasi tutkimuksiin perustuvaan sairaalahoitoon? Miksi et ennen sitä?

Koiraa taluttaessaan kirjoittaja tempaisee sen pois auton tieltä, jos se auton alle rynnistää. Samalla järjellä eli hengenvaaran takia hän kantaa huolta rokotteista kieltäytyjistä, turhien koronapotilaitten hoitajista ja sydän- ja syöpäleikkausten siirroista rokottamattomien takia

Vetoomus julkaistiin Kuhmolaisen kolumnina sumuisena ja sateisena lokakuun päivänä, 25.10.2021. Mikään ei virkistä pimeänä iltana paremmin kuin muistoja herättävä musiikki, kas tässä linkki Duke Ellingtonin bändin versioon Caravanista. Kiitos soittajaystävät lukuisista puhallinmusiikkimuistoista.

 https://www.youtube.com/watch?v=YkLBSLxo5LE

 

Sumuinen iso kuva

Hopeisia aihkeja Kieverrysjärven reitiltä Kuhmosta

Työkaveri lupasi jäädä vasta sitten eläkkeelle, kun nuorempi kollega oivaltaa mikä on iso kuva. Iso kuva lienee vaikea hahmottaa myös isänmaassamme. Tuskin on ajateltu, että vaikeasti voittoa tuottavat työt kuten sairaiden, vammaisten, vanhojen ja lasten hoito ovat merkityksetön sivuvirta ihmisten arjessa. Samalla on yritetty tasapainottaa julkista taloutta ja varmistaa tulevien sukupolvien palvelut, mikä on kunnioitettavaa.

Julkinen talous on mm sairaanhoitajien palkkoja. Suurin osa rahasta menee sosiaali- ja terveysalaan ja nuorison koulutukseen. Rakennusvalvonnan ansiosta kerrostalojen kaasujohdot eivät ole räjähdelleet tai omakotitalojen katot sortuneet lumitaakan alla. Toki kaikessa toiminnassa on kehittämistä, päätöksenteon johdonmukaisuudessa ja asiakaspalvelussa.

Sairaanhoitajapula, hoitajien ja opettajien uupumus pitäisi nähdä osana isoa kuvaa koko yhteiskunnasta. Yritysmaailman oppeja ei aina kannata soveltaa julkiseen palvelutuotantoon. Isot yksiköt eivät ole samalla tavalla tehokkaita kuten tavaratuotannossa. Tästä on saatu kokemusta poliisihallinnon, ensihoidon ja luonnonvarojen tutkimuksen uudelleenjärjestelyissä ja ylisuurissa opetustehtaissa.

Metsäteollisuuden mukaan paperimies ansaitsee keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä 5 100 euroa kuukaudessa. Keskimääräinen sairaanhoitajan palkka lisineen on 3 047 euroa kuukaudessa. Rahaa ei paperimiehen palkkapussista noin vain siirretä hoitajien tuloiksi.  Moni yksinyrittäjä olisi kyllä kiitollinen sairaanhoitajankin keskipalkasta.

Työn houkuttelevuuteen vaikuttavat työolot. Suomessa ammattien sukupuolittuneisuus on tiukkaa. Lisäksi meritokratia, koulutuksen kautta pitkälle pötkineiden valta ei takaa hyvää toimeentuloa kaikille ammattiryhmille. Helsingin yliopiston käytännön filosofian professori Anu Kantola kiinnitti kolumnissaan (HS 21.9.21) tähän huomiota. Hän kysyi, voisiko yhteiskuntaa rakentaa niin, että kaikille olisi tarjolla paitsi palkkaa, myös arvostusta ja kunniaa kaikesta hyvin tehdystä työstä.

Mikä neuvoksi isoa kuvaa kirkastavissa kunnissa ja uusissa hyvinvointialueissa. Voisiko ammattien sukupuolittuneisuutta loiventaa? Voisimmeko kasvattaa ikäpolvia, jotka arvostavat kaikkea työtä. Voisiko julkisista työyhteisöistä tehdä inhimillisen kokoisia ja paremmin johdettuja eikä jatkaa palvelujen keskittämistä? Kuinka työvoimapulan töihin saataisiin lisää työntekijöitä ja samalla veronmaksajia kartuttamaan verottajan kassaa? Kuinka pääsisimme irti Euroopan rasistisimman maan leimasta ja ottaisimme paremmin vastaan ulkomaalaista työvoimaa. Pikku purskeena: voisiko lopettaa sähköautojen hankintatuen, koska niiden ostajat pystyvät maksamaan nyt kalliit autonsa.

Ison kuvan rakentaminen on hidasta. Sen käynnistynee kasvatuksen ja arvojemme hitaalla muutoksella.

Kolumni ilmestyi Lapin kansassa 11.10.2021. Sokerina pohjalla ihana ylistyslaulu ammattilaiselle vuosikymmenten takaa 

https://www.youtube.com/watch?v=lQROFE5ff6s

 

Kristinuskon perusasetuksista

Pirkkalan koivu - kiitos Ounin Kalle! - on
todellinen hidastelija. Pudottaa meillä
lehtensä viimeisenä, mikä on minusta
kerrassaan ihanaa. Slow autumn. Toki
hidastelu johtuu alkuperästä, ei ole kuhmolaisia.

Benazir Bhutto, korruptiosta kiinni jäänyt ja itsemurhaiskussa murhattu Pakistanin pääministeri arveli Pohjoismaiden hyvinvoinnin perustuvan kristinuskoon. Islamin maissa epätasa-arvo hyppää silmille, vaikka se ei liene islamin perusasetuksia. Egyptiläinen lääkäri, myös terroristijärjestöjen tappolistalle joutunut Nawal El Saadawi mutta iskulta säästynyt tutki Islamin perusteita ja kyseenalaisti misogynian, naisvihamielisyyden.

Pohjoismaissa kunnioitetaan ihmisarvoa, tasa-arvoa ja vapautta. Kristinusko oli suomalaisten perusasetus pitkään, vaikkei kansa erityisen kristillistä elämää jaksanut viettääkään. Nyt enää puolet pääkaupunkiseudun lapsista kastetaan, kristinuskosta muistellaan katolisen kirkon pedofiilikatastrofeja, Kanadan alkuperäiskansojen lasten surmia lastenkodeissa ja Päivi Räsästä. Joko erotaan kirkosta tai turvaudutaan tapakristillisyyteen ennemmin kuin otetaan kristinusko elämänä. Ihminen on hyvä sekoittamaan alun alkaen hyviä asioita omiin hinkuihinsa. Onko niin käynyt kirkoillekin?

Kun digivekotin sekoaa höpönäppäilyjen takia, tehdasasetukset voi palauttaa. Kristinuskon perusasetukset löytyvät alkukirkosta, evankeliumeista ja syvimmin Vuorisaarnasta. Alkukirkon perusasetukset olivat ehkä muuta kuin nykyiset television nojatuolikirkot, seksuaalisuuden luontaista vaihtelua kammoksuvien sohimiset tai ortodoksikirkon juristijohtoinen hallinnonuudistus. Juristeja arvostan, mutta en sitä, että muutoksen esittelyssä valtaapitävät laittoivat juristin perustelemaan syitä. Johtamisvajetta?

Sekamelska saa kaipaamaan perusasetusten palautusta.

Jouduin nielemään ennakkoluuloni uutta Raamatun käännöstä kohtaan, kun Krista Kosonen luki radiossa Vuorisaarnaa nykysuomeksi. Ymmärsin paremmin. Säkeet pysäyttivät:

Onnellisia ovat ne, joilla on oikeudenmukaisuuden nälkä ja jano: he saavat kyllikseen.

Onnellisia ovat rauhantekijät: heitä kutsutaan Jumalan lapsiksi.

Onnellisia ovat myötätuntoiset: heitäkin kohdellaan myötätuntoisesti.

Olette kuulleet esivanhemmille annetun käskyn: ”Älä tapa”. Joka tappaa, on ansainnut tuomion. Mutta kuulkaa, mitä minä sanon: sekin, joka on vihainen lähimmäiselleen, ansaitsee tuomion. Joka sanoo toista tyhmäksi, on ansainnut Suuren neuvoston tuomion. Joka kutsuu toista ääliöksi, on ansainnut helvetin tulen.

Kristillisen rakkauden perusasetus ovat armo ja ihmisoikeuksien kunnioitus, myös rehellisyys ja ihmisen inhimillisyyden ymmärrys.

Pyhittäjä Iisak Niniveläinen kiteytti tuomitsemattomuuden ytimen: "Luodessaan heitä Hän näet tiesi, millaisia heistä tulee, ja silti Hän loi heidät. Sitä suuremmalla syyllä näin on siksi, että pahan ennalta suunnittelu ja kostava rankaisu ovat luotujen himoja eivätkä kuulu Luojalle."

Mitä Sinulle merkitsee kristinusko? Mitä miettivät kuhmolaiset ammattiteologit, maallikkosaarnaajat ja kirkkojen työntekijät kristinuskon perusasetuksista?

Kirjoittaja kiittää eväistä kolmen een piispaa, eksegeetikko, ekumeenikko ja eronnutta Wille Riekkistä sekä kainuulaislähtöistä, Kyproksella elävää pappismunkki Isä Vasiliosta. 

Tarina ilmestyi Kuhmolaisessa ensimmäisenä lokakuuta, oli mukava pihatyöpäivä