maanantai 15. heinäkuuta 2024

Pohjoisen kakkua jaetaan nohevien yritysten ansiosta

Kuhmon kamarimusiikki järjestetään 54. kerran
14.-27.7.2024. Kuvassa taiteelliset johtajat
Antti Tikkanen ja Minna Pensola kertovat
ohjelmasta Salakamarissa 15.7.



Pohjoinen Suomi on ainutlaatuinen kolkka ylikansoitetulla maapallolla. Pitkien välimatkojen, sitkeitten ihmisten viileä ja puhdas pohjoinen on jotakin, josta saa olla ylpeä. Kyllä hyvejää.


Pohjoisella jyllää hyvin. Suomen lentoliikenteestä viime vuonna 75 % suuntautui Pohjois-Suomeen. Kainuu nousi maakuntien BKT-tilastojen kymmenvuotistilastoista ykkössijalle. Kaikella tällä on historiansa, sillä Kainuussa ja Lapissa tehtiin viisaita linjauksia vuosituhannen vaihtuessa ja uutta elettäessä.

Lappi satsasi matkailuun. Löytyi nälkäisiä yrittäjiä, jotka osasivat myydä. Kerran muuan soitti yritysasiantuntijalle aasialaisilta matkamessuilta ja viesti olikin paukku: ”Alahan piirtää revontuli-igluja ja hanki luvat, me on myyty 10 000 PAXia (=yöpymisvuorokautta) seuraavaan sesonkiin.” Tapahtui.

Kuhmossa on vuosikymmeniä satsattu puutuotealan kehittämiseen. Kun Woodpolis oli kiihkeimmillään, edesmennyt kunnallisneuvos Heikki Heikkinen tuumi rehevään tapaansa, että ”tätä ei pystytä enää ryssimään.”

Kuhmolaisen Crosslamin myynnistä yli puolet menee nyt Lappiin matkailurakentamisenkin ansiosta. Ekologinen puurakentaminen auttaa maailmaa kohti kestävämpää elämää. Lapin matkailurakentaminen hyödyttää välillisesti Kuhmoa, sillä Kuhmo on lähempänä Lappia kuin Länsi-Suomen ja Ruotsin tehtaat. Kuhmon puutuotealasta hyötyy myös Lappi, sillä matkailijat kasvavat kohti ympäristötietoisuutta.

Kiitos rohkeudesta, kunnallisneuvos tuonilmaisissa, kiitos kaikki luottamushenkilöt, rahoittajat Kainuun liitossa, ELY-keskuksessa ja Pohjois-Suomen AVIssa. Luottamushenkilöistä pitäisi luetella kaikki senaikaiset, ja pitkä on myös ennakkoluulottomassa kehitystyössä mukana olleitten kuhmolaisten yrittäjien lista. Moni Woodpoliksen hankehenkilöistä työskentelee puualan yrityksissä.

Röyhistelkää rintuuksia, nyt hyvejää. Myös Lapin matkailubuumi pursuu vielä etelämmäksi, sillä esimerkiksi 65 000 tuhannen asukkaan Rovaniemelle tuli v.2023 aikana 600 000 kävijää.  Se ei mennyt enää kitkatta.

Pakina julkaistiin Kuhmolaisessa 16.7.2024. Koska Lappi jälleen mainittu, höysteeksi Minja Kosken Ounasjoen Ainoja, ole hyvä: https://www.youtube.com/watch?v=IgkAA8c88dw  - Minja Koski on Kuhmosta, nyt lahtelaisen Teatteri Jukon näyttelijä.  Upea tulkitsija, joka tekee myös omaa musiikkia. Satuin asustelemaan Ounasjoen komealla penkalla 1982-1995, tämä kertomus on kyllä suoraan Kalevalasta ja nykyajasta, ainoja riittää

torstai 4. heinäkuuta 2024

Itsesuuttumus ja muita sanaleikkejä


Kuhmon kesämuusikoiden pasuunakvartetin
ensiesitystä kuunteli hykerrellen
150 kuulijaa 4.7.2024

  Äidinkielenopettajat iskostavat äidinkieltä nuoriin kalloihin. Saattoi sitä jäädä vanheneviinkin päihin tai saattoi se haihtuakin vuosien saatossa. Uusista sanoista riemastuu sanan molemmissa merkityksissä. Kielitoimisto on Suomen kivoin toimisto.

Sosiaalisen median öyhöttäjät harjoittavat itsesuuttumusta.

Mistä asti viimeinen antoi sijaa viimesijaiselle? Pitikö viimeiselle tehdä enemmän sijaa, eikö se mahtunutkaan omaan olomuotoonsa.

Miksi juurikin ei olekaan esimerkiksi myös männyn tai voikukan juuri, vaan liitteestä tuli sanan uusi apuratas.

Mitä tarkoittaa abouttiarallaa?

Miksi nuori on overwhelmed, kun toinen on niin cool. Miksi jonkun mielipide pitää skipata tai dissata? Miksi kerrassaan mahtava on eeppinen?

Miksi yksinkertainen ja rauhallinen elämäntapa on downshiftausta? Ei täällä perukassa mihinkään alas siirrytä. Jotkut jopa nousevat, vaaralle.

Miksi minä itse henkilökohtaisesti ajattelen näin? Eikö pelkkä ajattelen sanana riitä kertomaan, kuka kertoo näkemyksensä.

Miksi kunnat harjoittavat nykyään elinvoimapolitiikkaa eikä elinkeino- tai kasvupolitiikkaa? Tuhmeliineille tulee perverssejä mielikuvia. Ei minulle tietenkään. Veto- ja pitovoima kuulostavat pitkän matkan hiihtämiseltä.

Seksihelteellä tai hellekupolin alla tuskin jaksaa sekstailla. Vai vietteleekö vaatteitten vähentäminen viriilejä tositoimiin?

Haisunäätätukka on kiva sana, joka kuvaa kahdella värillä taituroitua leveäraitaista tukkaa. Hiutalointi, ihanan meteorologin sanastoon istuttama, kuvaa mainiosti hiljalleen satelevia lumihiuteleita. Juhannukseksi mansikkakakkua leipoessa törmäsin sanaan nakukakku. Se tarkoittaa täytekakkua, jossa kermavaahtoa riitti vain päälle, ei reunoille.

Mutta miksi lapsenlapsi on vain mummutettava? Ovatko ukkiparat joutuneet pois tärkeästä virastaan? Iskee itsesuuttumus. Olisi moni ollut overwhelmed, jos aikoinaan olisi ollut vain kahden, kolmen tai neljän pitkäikäisen mummun armoilla ja coolit ukit olisivat olleet abouttiarallaa juurikin viimesijaisia isovanhempia.

Pakinalla ja kuvilla ei ole juuri mitään muuta yhteistä kuin Kuhmo. Pakina julkaistiin Kuhmolaisessa 5.7.2024.

Höysteeksi Kajaanin Runoviikolla 3.7.2024 kuultua Chydeniusta, Minja Koski, kuhmolaissyntyinen tulkitsija: https://www.youtube.com/watch?v=nmBAdkoaPko&list=PLeAo0Vz-oi8q4xXuxhSf9dDULLdf7yyS5&index=3  - jos tämä L Onerva ei räjäytä tajuntaa, ei sitten mikään.
Ja pätkä Minjan runosta: Pääni tuskin koskaan alas taipuu / koska synnyinseutuni on Kainuu!

Kuvassa Mikael Saari ja Minja Koski
Kaukametsä, Kajaani 4.7.2024