Pitäkää huolta paratiisista

 

Matkustin vuonna 2011 Lintulan luostarin Nunna Kristodulin (1945–2020) johdolla Siinain erämaahan, Pyhän Katariinan luostariin, joka on vanhimpia toimivia luostareita lähes 1700 vuoden iässä. Syy säilymiseen on raadollinen: luostaria pitävät pyhänä kolme monoteististä, yksijumalaista maailmanuskontoa, muslimit, juutalaiset ja kristityt. Eivät ole raskineet tehdä niitä hävityksen töitä, joita ihmisillä on taipumusta tehdä, kun jokin kansa tai uskonto tuntuu vieraalta ja siksi hävittämisen arvoiselta.

Siinain erämaan läpi kulkee salakuljettajien reittejä. Täyteen pakattu pakumme pysäytettiin monelle konekiväärimiesten hallinnoimalle Egyptin valtion tarkastuspisteelle.

Luostarissa Siinain vuoren kupeella käy viljalti pyhiinvaeltajia kaikkialta maailmasta. Lähiseudun beduiinit saavat tuloja käsitöiden ja elintarvikkeitten myynnistä ja kameliajeluista.

Pyhän Katariinan reliktejä eli pyhäinjäännöksiä säilytetään luostarissa. Oppaana toiminut munkki kertoi venäläisen Jekaterinburgin kaupungin pyytäneen lainaan kaupungin vuosijuhlaa varten Pyhän Katariinan käden reliktiä, koska hän on kaupungin suojeluspyhä. Kun munkki apeana selitti, etteivät venäläiset koskaan palauttaneet arvokasta pyhäinjäännöstä, suomalainen ryhmämme räjähti nauruun. Kasakka ottaa kaiken minkä irti saa.

Lähistöllä tapasimme vuorenrinteellä pienessä talossa kuin pääskynpesässä majailleen Isä Mooseksen, erakkomunkin. Hän piti meille opetuspuheen nimeten kristittyjen tärkeimmäksi tehtäväksi tuoda iloa maailmaan, jossa on aina tuskaa, sairautta ja murhetta. Suomalaiset saarnamiehet varoittelevat enemmän suruttomuudesta.

Isä Mooses oli vieraillut Suomessa.  Hän täräytti varsin epäteistisesti, että paratiisi on olemassa, ja se on Suomi.

Erakkomunkin viestejä en unohda. Suomalaiset ovat arvioineet itsensä jo viidettä kertaa maailman onnellisimmaksi kansaksi.

Rakastan isänmaata ja äidinkieltä, arvostan hyvää perustuslakia ja rehellisiä vaaleja. Uskon Suomen selviytyvän nykyisestä hallituksesta kuten kaikista aiemmistakin. Kaatuu jos ei toimi.

Enemmän voisimme välittää toisistamme, myös toisista kansoista, ottaa huomioon yksinäisyyteen tai köyhyyteen uponneet. Kuulun vähän kuluttaviin hyväosaisiin. Haluan epämuodikkaasti maksaa enemmän veroja, että vanhukset saisivat hyvää hoitoa eikä köyhimpien tukia leikattaisi.

Tätä kirjoittaessa kotijärvi on tyyni ja keskikesän raukea aurinko kultaa männynlatvoja. Hiljaisuus hivelee sielua. Sairauksia hoidetaan, lapset saavat kohta taas käydä ilmaista koulua ja ruokaa riittää useimmille. Suomi on paratiisi.

Hyvät uudet ministerit, pitäkää paratiisista huolta. Perukaa ilkeimmät leikkaukset, jos ne tuuppivat eniten köyhyyteen pudonneita. Valtionvelkamme suhteessa bruttokansantuotteeseen on yhä Euroopan keskitasoa. 

Kolumni julkaistiin Lapin Kansassa Kuhmon kamarimusiikin toisen viikon alussa 17.7.2023. Kuvassa kuunsirppi Lentuan Sikosaaren yllä heinäkuisena yönä.

Sielunvirkistykseksi maailman kauneinta musiikkia, olkaa hyvä: https://www.youtube.com/watch?v=ieRQyyPowH0  - tämä kuultiin Meta4-kvartetin esittämänä Kuhmossa iltalennolla Pariisiin 13.7.2023. Ravel on minulle rakas. 

Tavan nainen kiittää

Sain mestarineuloja Eeva Pulkkiselta
komean kissajumpperin, joka 
lämmittää monin tavoin

 Rakastan villasukkia ja villapuseroita. Käsityön arvostus on onneksi jälleen noussut, monet neulovat.

Arvostan Maikki Fribergin, Minna Canthin, Lucina Hagmannin ja Miina Sillanpään elämäntyötä, ja Marttoja, Suomen vahvinta naisliikettä, joina toimivat myös hilpeät Anarkistimartat.  

Naiset saivat äänioikeuden jo vuonna 1906, mistä voi koko Suomi olla ylpeä.

Minna Canth päästeli tavan naiseläjiä monenlaisesta pälkähästä kirjoillaan puolustamalla naisten oikeuksia. Mojova lause on jäänyt elämään omaa elämäänsä: ”kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä".  Kuinka moni toisella tavalla osaava tyttöparka onkaan lyhyen länsimaisen sivistyksentapaisen aikana joutunut kärsimään siitä, ettei pystynyt pätemään käsitöissä, sukupuolelleen ennalta määrätyllä, vaikkakin syvästi arvostettavalla ominaisuudella.

Mikä on tavan nainen juuri nyt Kuhmossa?

Voisiko olla niin, että jokainen kuhmolainen nainen on omassa olemuksessaan ja harrastuksistaan riippumatta tavallinen nainen, hankkiipa leipänsä myyjänä, muusikkona, opettajana, maatalousyrittäjänä, yksinyrittäjänä, taiteilijana, lääkärinä, terveydenhoitajana, fysioterapeuttina, tullimiehenä, poliisina, kauppiaana, välinehoitajana, leipurina, koreografina, pappina, toimittajana, kahvilatyöntekijänä, siivoojana, asiakaspäällikkönä, myyntiassistenttina, vientikoordinaattorina, lähihoitajana, jalkahoitajana, röntgenhoitajana, kauppiaana, palveluneuvojana, toiminnanjohtajana, lastenhoitajana, maakuntajohtajana tai lastentarhanopettajana tai onko eläkkeellä tai työtä vailla.

Turha näin moninaista porukkaa on vääntää mihinkään muottiin. Tehkööt käsitöitä, metsästäkööt, harrastakoot burleskia tai käykööt ahkerasti kirkossa.

Naiset saivat oikeuden harjoittaa itsenäistä ammattia aiemmin lueteltujen vaikuttajanaisten ja toisten hurjapäitten ansiosta. Muutama tappelus siihen tarvittiin, kiitos uranuurtajien naiset saavat tehdä töitä ja harrastaa mitä haluavat. Saavat käydä koulua ja opiskella. Suomi ei ole Afganistan.

Ps kiitos ihanista villasukista ja -puseroista, rakkaat ystävät.

Pakina julkaistiin Kuhmolaisessa 7.heinäkuuta 2023. Höysteeksi gospelia 1970-luvulta uudelleen viritettynä v.2012, NSV revisited ja Muodonmuutos, kitara ja sovitus naapurikylän kanttorin pojan, sittemmin papin Hannu Lätin: https://www.youtube.com/watch?v=dltmCGRzWag