 |
| Lentuaa hellekesänä 2021 |
Nokia loi maineensa kiskoessaan Suomea 1990-luvun alun lamasta
ylös. Maine myös meni, mutta uusia nokioita on povailtu. Johtuneeko siitä, että
suomalaiset pomot poliitikkoja myöten hurahtivat tiukan strategian uskoon: yhdellä
jutulla pärjätään. Olisiko aika rynnistää monen toimialan voimin?
Niemimaamme elää ulkomaankaupasta, sillä markkinana reilun viiden miljoonan
asukasmäärä on vaatimaton. Pienten yritysten markkina on kuiva verrattuna
Keski-Eurooppaan, jossa sadan kilometrin säteellä yrityksestä saattaa asua
satojatuhansia ellei miljoona potentiaalista asiakasta. Nettikauppa on
muuttanut tämän todellisuuden. Pandemia nosti verkkokaupan volyymiä huimasti,
esimerkiksi USA:ssa kolmanneksella, Suomen vähittäiskaupan kuukausitilastoissa
päästiin jopa 1000 prosenttiin. Suomalainen nettiyrittäjä voisi valloittaa asiakkaita
maailmalta. Toisaalta netissä surfaaja voi tilata tavaraa kaikkialta
maailmasta, mikä vie erikoisliikkeitä ahtaalle.
Suomea ei tunneta. Brysselin kävijät kertovat Euroopassa tiedettävän jotakin
joulupukista ja Lapista. Mutta kysypä brassilta, mikä on Suomi.
Kesäkulkija kertoi Australian koulutusviennin arvon hivottelevan
kaivosmaan kaivosten liikevaihtoa. Australiaan tulvii koulutusmarkkinoinnin
ansiosta nuoria kaikkialta. Kesäkulkijan työnantaja Aalto-yliopisto satsaa
opiskelijamarkkinointiin. Lapin yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat
houkuttelevia paikkoja. Tarvitsemme nuorta osaavaa työvoimaa. Houkutteleminen
opiskelijoiksi ei riitä, vaan meidän jöröjen jukolanjussien ja -venlojen kannattaa
oppia elämään eriväristen, eri uskontoja tunnustavien tai uskonnottomien, eri
ravintoon tottuneiden nuorten osaajien kanssa. Heidän soisi jäävän Suomeen
tekemään töitä, tuomaan diversiteettiä geeniperimäämme ja tapaan ajatella.
Vain yksi kärkielinkeino kuten matkailu ei enää riitä. Sen todensi pandemia. Toimeliaisuutta
pitää olla monella sektorilla, tarvitaan lukuisia uusia nokioita. Metsäteollisuus,
muovin korvaavat innovaatiot, kaivokset, metallituotteet, green-tech, rakentamisosaaminen
eritoten puurakentamisessa, PK- ja kulttuuriyritykset, koulutusvienti, terveys-
ja luontomatkailu voivat yhdessä rakentaa hyvinvointia.
Pienen väestöresurssin vuoksi koko maa kannattaa pitää kehityksen kyydissä,
uskoa lappilaiseen, pohjalaiseen, kainuulaiseen yrittäjyyteen ja osaamiseen ja pohjoisen
ammattioppilaitoksiin, korkeakouluihin ja yliopistoihin.
Helsingin Sanomat aloitti hiljan juttusarjan teemalla Hylätty Suomi. Aluksi
esiteltiin romahtaneita latoja, koska heinä nykyään paalataan. Kuvat olivat Savosta,
Helsingissähän ei liene enää latoja. Mahdetaanko Helsingissä kuvitella, että
elämän kuhina vain Uudenmaan rannikolla olisi Suomen tulevaisuus. Hauska nähdä,
mihin hylätty Suomi maantieteellisesti sijoittuu.
Tarina julkaistiin Lapin Kansassa 16.8.2021.
Tarina julkaistiin Lapin Kansassa 16.8.2021.
