Kuulun Angela Merkelin ihailijoihin. Itä-Saksasta yhdistyneen
Saksan kansleriksi ponnistanut papintytär ja fyysikko on mielestäni maailman
nykyjohtajien ykkönen. Jään kaipaamaan Merkelin vaatimattomuutta ja älyä. Suurin
ulkopoliittinen saavutuksensa on vuodelta 2015, jolloin hänen sanotaan
pelastaneen maailmanrauhan. Minskissä helmikuulla 2015 koolla olleet
suurmaitten johtajat päätyivät 48 tunnin istuntomaratonissaan hyvään: Vladimir
Putin pehmensi otteitaan Ukrainassa eikä Barack Obama ryhtynyt varustamaan
Ukrainaa Venäjää vastaan. Merkelin osuus asiassa oli merkittävä.
Saksalaiset rakastivat kansleriaan. Merkeliä kutsuttiin hellästi nimellä ”Die Mutti” (äiskä, mutsi), Merkeliä hehkutettiin soittamalla Rolling Stonesin Angie-hittiä. Kun pakolaiset vyöryivät Saksaan v.2015, 80 % prosenttia kansasta oli Merkelin kanssa samaa mieltä: ”Wir schaffen das” (Me selviydymme tästä). Saksassa kansalliskiihkoinen menneisyys painaa. Sosiaalisen median jätit joutuvat Saksassa vastuuseen julkaistuista vihapuheista, natsitunnukset kuten hakaristilippu, SS-joukkojen tunnukset ja keskitysleirien tunnuslauseet ovat lailla kiellettyjä, päinvastoin kuin meillä. Suomessa näitä raa’an väkivallan tunnuksia saa kantaa julkisesti, mitä en lakkaa suremasta, enkä ymmärrä niiden kantajiakaan. Samaa ilmiötä paheksui arvostettu presidenttimme uudenvuoden puheessaan.
Pakolaisia vyöryi Saksaan miljoona. Heissä oli paljon miehiä, jotka olivat kotoisin islamistisen vallankumouksen ja sotien runtelemista maista. Islamistinen vallankumous on lähes lopettanut tyttöjen koulutuksen, kutistanut naisten oikeuksia ja lietsonut naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Useissa arabimaissa esimerkiksi raiskauslait ovat Skandinaviaan verrattuna 1500-luvun tasolla. Pakolaispolitiikasta tuli Merkelin kompastuskivi. Kölnissä uudenvuodenvaihteessa 2015-2016 nuoret maahanmuuttajamiehet ahdistelivat naisjuhlijoita. Väitetään, ettei Merkel kyennyt erottamaan sinänsä rauhallista Islamin uskoa ja raakuutta kannattavia islamisteja. Kansa nurisi, populistien kannatus kasvoi.
Silti Merkel on tehnyt historiaa vai peräti herstoryä, naishistoriaa. Tuore Emma-lehti tiivisti kiitollisuuden aiheet kolmeen kohtaan, olen samaa mieltä:
1. hän oli ensimmäinen nainen Saksan kanslerina,
2. hänen tyylinsä: suureellisuuden asemasta 13 vuotta vaatimattomuutta ja asiakeskeisyyttä sekä
3. hänen suurenmoinen ulkopolitiikkansa: hän ei perustanut sotimisesta vaan satsasi diplomatiaan.
Kirjoittaja luottaa demokratian ja tieteen korjaaviin mekanismeihin
Lähteet: saksalaiset sanoma- ja aikakauslehdet ja televisiokanavat Merkelin vuosilta, erityisesti Emma 1 (342) /2019)
Saksalaiset rakastivat kansleriaan. Merkeliä kutsuttiin hellästi nimellä ”Die Mutti” (äiskä, mutsi), Merkeliä hehkutettiin soittamalla Rolling Stonesin Angie-hittiä. Kun pakolaiset vyöryivät Saksaan v.2015, 80 % prosenttia kansasta oli Merkelin kanssa samaa mieltä: ”Wir schaffen das” (Me selviydymme tästä). Saksassa kansalliskiihkoinen menneisyys painaa. Sosiaalisen median jätit joutuvat Saksassa vastuuseen julkaistuista vihapuheista, natsitunnukset kuten hakaristilippu, SS-joukkojen tunnukset ja keskitysleirien tunnuslauseet ovat lailla kiellettyjä, päinvastoin kuin meillä. Suomessa näitä raa’an väkivallan tunnuksia saa kantaa julkisesti, mitä en lakkaa suremasta, enkä ymmärrä niiden kantajiakaan. Samaa ilmiötä paheksui arvostettu presidenttimme uudenvuoden puheessaan.
Pakolaisia vyöryi Saksaan miljoona. Heissä oli paljon miehiä, jotka olivat kotoisin islamistisen vallankumouksen ja sotien runtelemista maista. Islamistinen vallankumous on lähes lopettanut tyttöjen koulutuksen, kutistanut naisten oikeuksia ja lietsonut naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Useissa arabimaissa esimerkiksi raiskauslait ovat Skandinaviaan verrattuna 1500-luvun tasolla. Pakolaispolitiikasta tuli Merkelin kompastuskivi. Kölnissä uudenvuodenvaihteessa 2015-2016 nuoret maahanmuuttajamiehet ahdistelivat naisjuhlijoita. Väitetään, ettei Merkel kyennyt erottamaan sinänsä rauhallista Islamin uskoa ja raakuutta kannattavia islamisteja. Kansa nurisi, populistien kannatus kasvoi.
Silti Merkel on tehnyt historiaa vai peräti herstoryä, naishistoriaa. Tuore Emma-lehti tiivisti kiitollisuuden aiheet kolmeen kohtaan, olen samaa mieltä:
1. hän oli ensimmäinen nainen Saksan kanslerina,
2. hänen tyylinsä: suureellisuuden asemasta 13 vuotta vaatimattomuutta ja asiakeskeisyyttä sekä
3. hänen suurenmoinen ulkopolitiikkansa: hän ei perustanut sotimisesta vaan satsasi diplomatiaan.
Kirjoittaja luottaa demokratian ja tieteen korjaaviin mekanismeihin
Lähteet: saksalaiset sanoma- ja aikakauslehdet ja televisiokanavat Merkelin vuosilta, erityisesti Emma 1 (342) /2019)
Blogi julkaistiin Kuhmolaisessa 26.4.2019.
Bonusraitana ensi kesän Kuhmon Kamarimusiikkifestivaaleillakin kuultava Die Moritat von Mackie Messer Bertolt Brechtin ja Kurt Weillin Kolmen pennin oopperasta. Areenalta voi nähdä vielä tuoreen dokumentaarisen fiktion Bertolt Brechtistä, runoilijasta ja teatteripersoonasta. Tunnustan ilomielin, että Kajaanin Tyttölyseo teki meistä metsäläisistä kulttuuritätejä! Laulaja linkillä on Lotte Lenya, ensi kesän festivaali-Puukko-Mackiessä pianoa soittaa lempipianistini, kalamies Paavali Jumppanen ja laulaja on Sophie Klussman, also bitte schön:
https://www.youtube.com/watch?v=aPG9GcykPIY
Bonusraitana ensi kesän Kuhmon Kamarimusiikkifestivaaleillakin kuultava Die Moritat von Mackie Messer Bertolt Brechtin ja Kurt Weillin Kolmen pennin oopperasta. Areenalta voi nähdä vielä tuoreen dokumentaarisen fiktion Bertolt Brechtistä, runoilijasta ja teatteripersoonasta. Tunnustan ilomielin, että Kajaanin Tyttölyseo teki meistä metsäläisistä kulttuuritätejä! Laulaja linkillä on Lotte Lenya, ensi kesän festivaali-Puukko-Mackiessä pianoa soittaa lempipianistini, kalamies Paavali Jumppanen ja laulaja on Sophie Klussman, also bitte schön:
https://www.youtube.com/watch?v=aPG9GcykPIY
